Älä allekirjoita ajopuuteoriaa!
Demokratian ideana on, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin. Presidentillä on yksi ääni, sinulla yksi ja minullakin. Jotkut toteavat, että yksi ääni on liian vähän ja jättävät äänestämättä. Samoin on jokaisen ihmisen mahdollista ottaa ratkaisijan rooli ilmastonmuutoksen etenemisen, luonnonvarojen hupenemisen ja lajikadon suhteen – tai päättää ajautua ajopuuna ilman ääntä.
Pidä katse ratkaisuissa!
Maailman vauraimman viidenneksen kulutus vastaa noin 80 prosenttia luonnonvarojen käytöstä ja saastumisesta. Siksi pienilläkin teoilla on painoarvoa etenkin vauraissa teollistuneissa yhteiskunnissa, kuten Suomessa. Vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. Keskivertosuomalaisen kuluttamasta vedestä kuluu nykyään 49 prosenttia maamme rajojen ulkopuolella. Hiilidioksidipäästöistä ulkoistamme noin kolmanneksen. Tämä johtuu siitä, että Aasiasta on pikkuhiljaa tullut yhteiskuntamme teollisuusalue.
Huomaa murroksen merkit!
Hyvän elämän tavoittelun tavat ovat muuttumassa Suomessa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan asenne- ja arvotutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista toivoo, että koronapandemia on alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen vähenee pysyvästi. 15-29 -vuotiaista suomalaisista 42 prosenttia sanoo jo vähentäneensä kuluttamistaan ympäristösyistä. Elämän sisällöllinen rikkaus on yhä enemmän aineettomiin asioihin perustuvaa. Aineettomien asioiden lisääminen on kaikkien ulottuvilla oleva mahdollisuus parantaa omaa ja muiden hyvinvointia.
Kiinnity, liity, kuulu!
Irtiolemisen on ajateltu antavan vapautta. Vapaudeksi on tulkittu se, että pärjää elämässä ilman muita ihmisiä. Elämän mielekkyys muodostuu kuitenkin kiinnittymisestä, liittymisestä ja kuulumisen kokemuksista. Ihmisenä olemisen täyteys rakentuu yhteyksien varaan. Jotta voisin olla täyteläisesti minä, tarvitsen sitä, että sinä olet täyteläisesti sinä. Monenlaiset jokapäiväiset kiinnittymiset paitsi ihmisten maailmaan myös ei-inhimilliseen todellisuuteen tarjoavat elämälle merkityssisältöjä. Samalla rakentuu vastuullinen maailmasuhde.
Hyödynnä vertaisverkostoja!
Hyvinvoinnin tavoittelussa korostuu yhä enemmän tuotteiden ja palvelujen käyttöoikeus ja saatavuus. Vaurastumisen myötä Suomessa on vähentynyt tarve osoittaa elämässä eteenpäin menemistä omistamisen avulla. Todellinen tarve on esimerkiksi mahdollisuus liikkua paikasta A paikkaan B eikä niinkään kulkuvälineen omistaminen. Tai reikä seinään silloin tällöin eikä porakoneen omistaminen. Sosiaalisen median avulla luodut vertaisverkostot auttavat jakamaan tehokkaasti jo olemassa olevia hyödykkeitä ilman tarvetta hankkia uusia.
Luo jaettua arvoa!
Yhteiskunnassa valtavirtaistuvat luontevimmin sellaiset ratkaisut, joissa kohtaa monta hyötyä toisensa. Kasvispainotteinen ruoka on esimerkki itsekkään terveyshyödyn ja globaalin ruokaturvan kohtaamisesta. Pitkittäistutkimusten mukaan kasvispainotteinen ruoka lisää terveitä elinvuosia. Samalla parantuu globaali ruokaturva, sillä suoraan pellolta syötävä ruoka on huomattavasti tehokkaampi tapa ruokkia ihmiset kuin syöttää pellon anti ensin teuraseläimille ja syödä sitten eläinten lihakset. Tehokkuutta havainnollistaa se, että nykyisillä maapallon pelloilla voitaisiin ruokkia yli kolme miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, jos me ihmiset söisimme suoraan pelloilla kasvavan ruoan.
Vaadi läpinäkyvyyttä!
Toimiva markkinatalous edellyttää, että kuluttajilla on riittävästi tietoa, jonka perusteella he tekevät fiksuja ostopäätöksiä. Rationaalisten kulutuspäätösten avulla hyvät tuotteet jäävät jäljelle ja huonot karsiutuvat pois. Globaali talous etäännyttää tuottajan kuluttajan toisistaan. Tuotevalmistusketjut ovat niin monimutkaisia, ettei markkinatalouden lähtökohtana olevien fiksujen valintojen tekeminen ole enää mahdollista. Kuluttaja ei tiedä mihin kaikkeen hänen kulutusvalintansa on yhteydessä. Läpinäkyvyys on toimivan markkinatalouden edellytys.
Vahvista sitä hyvää, joka jo toteutuu!
Kaikkialla maailmassa ollaan siirtymässä sellaisiin elämäntapoihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joilla toteutetaan ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Jos haluamme, voimme tehdä Suomesta mallimaan maailmalle, joka tarvitsee ratkaisuja kaikille yhteiskunnan sektoreille. Selvää on, että kymmenen vuoden päästä ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen hupenemisesta ja lajikadosta puhutaan aivan eri sävyyn kuin tänään. Yhtä selvää on, että joku ne ratkaisut planeetalle kehittää. Suomella on paalupaikka tässä planeetan kokoisessa siirtymässä. Ratkaisuja tarvitaan pian kaikkialla.
Haltioidu elämästä!
Kestävään maailmaan siirtymisessä on kyse ihmisestä. Ihminen on se, joka muutoksen toteuttaa. Siksi on oleellista havahtua siihen, että jokaisessa on jotakin hyvää ja kaunista. Ihmisten hyvien puolien esiin houkutteleminen tekee mistä tahansa yhteisöstä vahvan. Myös vahva yhteiskunta rakennetaan niin. Latistamalla, kutistamalla ja mitätöimällä ei mistään yhteisöstä saa vahvaa. Hyvän tulevaisuuden toivo kiteytyy siihen, kuinka meistä kansalaisista kehkeytyy menestyksen jahtaamisen sijasta elämän kukoistusta tavoittelevia ihmisiä. Ja vieläkin enemmän: ainutkertaisen elämän täyttymys on siinä, kuinka luomme toisillemme mahdollisuuksia haltioitua elämästä.
Arto O. Salonen
Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto