Täydellisiä ratkaisuja ei voida jäädä odottamaan

Tulevaisuuden täydellisiä ratkaisuja ei voida jäädä odottamaan vaan meidän on edettävä nykyisillä tiedoilla ja taidoilla kestävän tuotannon kehittämisessä, toteavat Mikä kestää? –podcastin kuudennessa jaksossa Kestävyyspaneelin jäsenet tutkimusprofessori Päivi Kinnunen ja tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos. Mikä kestää? -podcast-sarjan kuudes jakso käsittelee kestävää tuotantoa. Tuotanto ja yritykset ovat tärkeä osa kestävyysmurrosta. Tällä hetkellä tuotanto on siirtymässä lineaarisesta mallista kohti vähähiilistä kiertotaloutta. Yrityksille siirtymä on sekä uusia mahdollisuuksia luovaa että pakon sanelemaa. Vihreässä …

Kohtuutalouden sijasta elämme riittämättömyystalouden aikaa

Kohtuutalouden sijasta elämme riittämättömyystalouden aikaa toteavat Kestävyyspaneelin jäsenet, professori ja paneelin puheenjohtaja Lassi Linnanen ja professori Arto O. Salonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan viidennessä jaksossa, jonka aiheena on kohtuus.   Kohtuullisuus tarkoittaa podcast-jakson panelistien mukaan sitä, että resursseja on riittävästi kaikille, ei liikaa kenellekään. Kohtuullisuudelle alarajan asettaa ihmisten hyvinvointi ja ylärajan planeetan resurssit. Kohtuutalous puolestaan tarkoittaa tapaa järjestää talous siten, että asetutaan tuohon ala- ja ylärajan välitilaan, jolloin tarjotaan riittävästi …

Kestävämpi yhteiskunta vaatii rakenteiden muuttamista

Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan neljännessä jaksossa käsittelyssä ovat rakenteet, jotka vaikuttavat kestävyysmurroksen etenemiseen. Kahteen osaan jaetussa jaksossa aiheesta keskustelevat panelistit, professori Minna Halme ja professori Niko Soininen sekä erikoistutkija Antti Iho. Yhteensä yli tunnin mittaisesta keskustelusta blogiin mahtuu vain pieni raapaisu, joten kannattaa myös kuunnella podcast! Yhteiskunnan rakenteet ovat syntyneet siksi, että niiden kautta yhteiskunta pystyy olemaan turvallisempi, tehokkaampi ja demokraattisempi. Oikeusjärjestelmä on tyyppiesimerkki rakenteesta, joka jakaa yhteiskunnallista valtaa (lainsäädäntö, …

Työelämään tarvitaan enemmän ymmärrystä ihmisen kestävyydestä

Kolmas Mikä kestää? –podcastin jakso pui työelämää ja sen roolia kestävyysmurroksessa. Panelisteista jaksossa ovat mukana kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen ja työturvallisuuden tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi. Työelämä kestävyysmurroksen vipuvartena Työelämän voi nähdä kestävyysmurroksen edistämisen vipuvartena: kun työelämän rakenteet saadaan valjastettua kestävyysmurroksen edistäjäksi, päästään paljon eteenpäin. Tiede osoittaa, että ympäristöongelmat ja niistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat pahenevat vauhdilla. Tähän asti on ajateltu, että kestävyysmurros lähtee liikkeelle perinteisen koulutuksen kautta ja Suomessa edistetään …

Mikä kestää? –podcastin toisen jakson radikaali ehdotus: tehdään kaikki vähemmän, yhdessä

Kiire estää meitä elämästä kestävää ja arvojemme mukaista elämää, sanovat Minna Kaljonen ja Katriina Siivonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan kakkosjaksossa, jonka aiheena on Kulttuurimurros. Kestävyysmurrosta ei ole ilman ihmistä ja kun puhutaan ihmisistä, puhutaan myös kulttuurista. Kulttuuri on jotain, mikä on jaettu ihmisten kesken ja on heille merkityksellistä. Kulttuuri muuttuu aina, sen muutosta ei pysty estämään. Sen sijaan asioiden pitäminen entisellään on vaikeaa. Murros on erityinen muutoksen vaihe, jossa kysymys …

Mikä kestää? -podcast-sarjan keskeiset löydöt: ensimmäinen jakso keskittyy kestävyysmurroksen keskeisiin käsitteisiin

Kestävyyspaneelin joka toinen viikko julkaistavissa Mikä kestää? -podcastin jaksoissa sukelletaan kestävyysmurroksen ilmiöihin. Tässä blogisarjassa avataan podcast-jaksojen keskeisimpiä löydöksiä. Miksi sarjan nimi on Mikä kestää? Kestävästä kehityksestä on puhuttu vuosikymmenien ajan. Kolmen vuosikymmen jälkeenkin kysymys siitä, mikä kestää on edelleen ajankohtainen. Miksi emme ole jo kestävyyden tiellä? Kestävyys on monisyinen kimppu toisiinsa kytkeytyneitä asioita. Syyskuussa julkaistun YK:n globaalin kestävän kehityksen raportin (GSDR) viesti oli, että kestävässä kehityksessä on otettu takapakkia. Kestävyyden …

Kohti kestävää liiketoimintaa ja yhteiskuntaa kiertotalouden keinoin

Kasvavat ympäristölliset haasteet kaikuvat joka mediasta ja näkyvät ikkunasta: Ilmastonmuutos etenee ja pallon lämpötila nousee kasvavien päästöjen myötä, luonnonvarat hupenevat ja luontokato uhkaa. Viime vuosina epidemia ja sodat ovat myös osoittaneet, miten haavoittuvaisia nykyiset globaalit tuotannon arvoketjut ovatkaan, kun kriisit näkyvät toimitusongelmina ja yllättäen esimerkiksi varaosien tai lannoitteiden saanti onkin häiriintynyt, ja huoltovarmuuden merkitys on alkanut korostua. Kestävyyden yhtenä nousevana osa-alueena onkin kiertotalous, jossa kierrättämällä, uudelleenkäyttämällä ja muilla toimintamalleilla materiaalisia …

Kestävyysmurros työpaikoilla: Kunnianhimoista, mutta ei liian kauas karkaavaa

Kestävyysmurros edellyttää useiden kiharaisten ongelmien samanaikaista ratkaisemista. Puhetta on paljon. Tekojakin on, mutta ei vielä riittävästi. Kestävyysmurros vaikuttaa yhteiskuntamme kaikkiin osa-alueisiin. Kestävyysosaamisen merkitys on korostunut ilmasto- ja ympäristötoimissa. Tarvitaan systeemistä ja kriittistä ajattelua sekä eettisiä- ja vuorovaikutustaitoja ongelmien ratkaisemisessa. Kestävyysmurroksessa myös inhimillinen tekijä, eli ”human factor”, on keskeisessä roolissa. Kestävyysmurros työpaikoilla tarkoittaa sitä, että yritykset ja organisaatiot pyrkivät toimimaan tavalla, joka ottaa huomioon ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kestävyyden yhteenkietoutumat. …

Kuuden ministeriön malli varmistaisi kestävyysmurroksen

Suomen on lähivuosina otettava suuria askeleita kohti kestävyysmurrosta. Yhteiskuntien on irtauduttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä, leikattava ylikulutusta ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta. Jotta muutos onnistuisi, päätösten vaikutuksia tulisi tarkastella paljon nykyistä pidemmällä aikavälillä. Se vaatii päätöksentekorakenteiden uudistamista. Systeeminen yhteiskunnallinen muutos tapahtuu vuosikymmenissä, ei vuosissa. Muutoksen hitaus johtuu siitä, että vakiintuneessa tilanteessa menestynyt yhteiskunta, kuten Suomi, on luonut koko joukon rakenteita ja mekanismeja suojelemaan hyviksi koettuja toimintatapojaan. Nyt, kun toimintaympäristö muuttuu, nuo samat …

Kestävyysmurros: Miten yhdistää työelämä, toimeenpanokyky ja ymmärrys ihmisestä?

Usein kuulee, että keskustelu ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja kestävyyskriisistä on liian syyllistävää eikä se siksi kannusta ihmisiä toimimaan. Vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimintamalleja löytyy työn ja turvallisuuden tutkimuksesta, jossa korostetaan onnistumisia ja psykologista ymmärrystä ihmisen toiminnasta. Ihmiset lähtevät ratkomaan myös kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset. Uskallan väittää, että meillä on jo olemassa riittävästi tietoa ja keinoja kestävyyden aikaansaamiseksi. Haluan tuoda kestävyyden tavoitteluun kolme olennaista näkökulmaa: toimeenpanokyky, ihmisen …