Blogikirjoitukset

Kolmas Mikä kestää? –podcastin jakso pui työelämää ja sen roolia kestävyysmurroksessa. Panelisteista jaksossa ovat mukana kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen ja työturvallisuuden tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi. Työelämä kestävyysmurroksen vipuvartena Työelämän voi nähdä kestävyysmurroksen edistämisen vipuvartena: kun työelämän rakenteet saadaan valjastettua kestävyysmurroksen edistäjäksi, päästään paljon eteenpäin. Tiede osoittaa, että ympäristöongelmat ja niistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat pahenevat vauhdilla. Tähän asti on ajateltu, että kestävyysmurros lähtee liikkeelle perinteisen koulutuksen kautta ja Suomessa edistetään …

Kiire estää meitä elämästä kestävää ja arvojemme mukaista elämää, sanovat Minna Kaljonen ja Katriina Siivonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan kakkosjaksossa, jonka aiheena on Kulttuurimurros. Kestävyysmurrosta ei ole ilman ihmistä ja kun puhutaan ihmisistä, puhutaan myös kulttuurista. Kulttuuri on jotain, mikä on jaettu ihmisten kesken ja on heille merkityksellistä. Kulttuuri muuttuu aina, sen muutosta ei pysty estämään. Sen sijaan asioiden pitäminen entisellään on vaikeaa. Murros on erityinen muutoksen vaihe, jossa kysymys …

Kestävyyspaneelin joka toinen viikko julkaistavissa Mikä kestää? -podcastin jaksoissa sukelletaan kestävyysmurroksen ilmiöihin. Tässä blogisarjassa avataan podcast-jaksojen keskeisimpiä löydöksiä. Miksi sarjan nimi on Mikä kestää? Kestävästä kehityksestä on puhuttu vuosikymmenien ajan. Kolmen vuosikymmen jälkeenkin kysymys siitä, mikä kestää on edelleen ajankohtainen. Miksi emme ole jo kestävyyden tiellä? Kestävyys on monisyinen kimppu toisiinsa kytkeytyneitä asioita. Syyskuussa julkaistun YK:n globaalin kestävän kehityksen raportin (GSDR) viesti oli, että kestävässä kehityksessä on otettu takapakkia. Kestävyyden …

Kasvavat ympäristölliset haasteet kaikuvat joka mediasta ja näkyvät ikkunasta: Ilmastonmuutos etenee ja pallon lämpötila nousee kasvavien päästöjen myötä, luonnonvarat hupenevat ja luontokato uhkaa. Viime vuosina epidemia ja sodat ovat myös osoittaneet, miten haavoittuvaisia nykyiset globaalit tuotannon arvoketjut ovatkaan, kun kriisit näkyvät toimitusongelmina ja yllättäen esimerkiksi varaosien tai lannoitteiden saanti onkin häiriintynyt, ja huoltovarmuuden merkitys on alkanut korostua. Kestävyyden yhtenä nousevana osa-alueena onkin kiertotalous, jossa kierrättämällä, uudelleenkäyttämällä ja muilla toimintamalleilla materiaalisia …

Kestävyysmurros edellyttää useiden kiharaisten ongelmien samanaikaista ratkaisemista. Puhetta on paljon. Tekojakin on, mutta ei vielä riittävästi. Kestävyysmurros vaikuttaa yhteiskuntamme kaikkiin osa-alueisiin. Kestävyysosaamisen merkitys on korostunut ilmasto- ja ympäristötoimissa. Tarvitaan systeemistä ja kriittistä ajattelua sekä eettisiä- ja vuorovaikutustaitoja ongelmien ratkaisemisessa. Kestävyysmurroksessa myös inhimillinen tekijä, eli ”human factor”, on keskeisessä roolissa. Kestävyysmurros työpaikoilla tarkoittaa sitä, että yritykset ja organisaatiot pyrkivät toimimaan tavalla, joka ottaa huomioon ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kestävyyden yhteenkietoutumat. …

Suomen on lähivuosina otettava suuria askeleita kohti kestävyysmurrosta. Yhteiskuntien on irtauduttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä, leikattava ylikulutusta ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta. Jotta muutos onnistuisi, päätösten vaikutuksia tulisi tarkastella paljon nykyistä pidemmällä aikavälillä. Se vaatii päätöksentekorakenteiden uudistamista. Systeeminen yhteiskunnallinen muutos tapahtuu vuosikymmenissä, ei vuosissa. Muutoksen hitaus johtuu siitä, että vakiintuneessa tilanteessa menestynyt yhteiskunta, kuten Suomi, on luonut koko joukon rakenteita ja mekanismeja suojelemaan hyviksi koettuja toimintatapojaan. Nyt, kun toimintaympäristö muuttuu, nuo samat …

Usein kuulee, että keskustelu ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja kestävyyskriisistä on liian syyllistävää eikä se siksi kannusta ihmisiä toimimaan. Vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimintamalleja löytyy työn ja turvallisuuden tutkimuksesta, jossa korostetaan onnistumisia ja psykologista ymmärrystä ihmisen toiminnasta. Ihmiset lähtevät ratkomaan myös kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset. Uskallan väittää, että meillä on jo olemassa riittävästi tietoa ja keinoja kestävyyden aikaansaamiseksi. Haluan tuoda kestävyyden tavoitteluun kolme olennaista näkökulmaa: toimeenpanokyky, ihmisen …

”Business as usual” ei ole enää vaihtoehto. Sen ovat viimeistään pandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittaneet. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen murrosten maailmassa vaatii, että pystymme tunnistamaan, arvioimaan ja uudelleen suuntaamaan toimintaamme ohjaavia rakenteita, arvoja ja paradigmoja. Kestävyyskeskustelua on tähän mennessä käyty niin kutsuttujen kestävän kehityksen pilareiden avulla. Ne ovat mahdollistaneet moninäkökulmaisen keskustelun siitä, mitkä ovat hyvän elämän osa-alueet, millaiset ovat ihmistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja mikä tässä kokonaisuudessa on talouden rooli. Usein rakentava …