Kestävyysmurroksen pyhä kolminaisuus

Kestävyyden ajan tavoitteiksi pitäisi nostaa eko-sosiaalinen hyvinvointi, pitkän aikavälin taloudellinen kannattavuus ja resilienssi. Planeettamme kestokyvyn rajat ovat ylittymässä. Alati lisääntyvän tuotannon ja kulutuksen seurauksena ilmastokriisi ja luontokato etenevät ja makea vesi niukkenee. Samaan aikaan yhteiskunnat eriarvoistuvat kiihtyvällä tahdilla. Absoluuttinen materiaalinen kulutus lisääntyy, mutta ennestään varakkaimmat kasvattavat kulutustaan ja omistuksiaan samalla kun muu väestö saa lisääntyvästä vauraudesta yhä vähemmän. Seuraukset ovat riski sosiaaliselle koheesiolle ja demokratialle. Näistä syistä kestävyysmurros, syvälle käyvä …

Nuorten potentiaali kestävyysmurroksen kirittäjinä pitää saada paremmin hyödynnettyä

Nuoret eivät saa ääntään riittävästi kuuluviin kestävyysmurrokseen tähtäävissä päätöksissä. Merkittävä osa nuorista on perustellusti ahdistunut tulevaisuudestaan, ja osa nuorista on turhautunut vähäisiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Nuorten näkemykset pitää saada aidosti esiin ja kestävyysmurrosta kirittämään. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan suuria ja nopeita järjestelmätason muutoksia, joita tarvitaan ratkaisemaan maailmanlaajuisia kestävyyshaasteita ilmastonmuutoksesta luontokatoon ja epätasa-arvosta planeetan puhki kuluttamiseen. Kaksi tuoretta politiikkasuositusta painottaa nuorten huolten parempaa kuuntelemista ja näennäisosallistumisen riskejä. Kotimainen Kuudella polulla kestävyyteen -hanke kiteyttää politiikkasuosituksessaan nuorten …

Tiedolla luodaan toivon näkymiä

Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin nykyinen kausi on päättymässä ja uusi paneeli aloittaa vuodenvaihteessa. On aika pysähtyä katsomaan taaksepäin, miten monitieteinen paneeli on osallistunut yhteiskunnalliseen kestävän kehityksen keskusteluun, mitä paneeli on oppinut suurten globaalien muutosten keskellä ja millaisia suosituksia tulevaisuudelle voidaan esittää? Entä mitä kestävyyspanelistina työskenteleminen on antanut itse panelisteille? Viimeiset neljä vuotta eivät ole päästäneet ketään helpolla. Kriisit ilmastonmuutoksesta biodiversiteettikatoon, koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan ovat selkeitä merkkejä siitä, että maailmaa …

Metsien hakkuita olisi syytä vähentää – mutta miten?

Suomen metsien hakkuut ovat olleet kasvussa viime vuosina. Puuntuotannollisesti suurimpien kestävien hakkuiden raja on jo saavutettu usealla alueella Suomessa. Sen lisäksi, ettei nykyistä hakkuiden tasoa ole mahdollista pitää yllä puun riittävyyden takia, on muitakin syitä pyrkiä hillitsemään metsien hakkuita. Jo aiemmin tapahtuneet hakkuut ovat aiheuttaneet lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja viime aikoina lisääntyneet hakkuut edelleen kaventavat uhanalaisen metsäluonnon tilaa. Lisäksi metsien hakkuut pienentävät Suomen hiilivarastoja ja hiilinieluja ja haittaavat siten …

Talouskasvuriippuvuus vie umpikujaan?

Myönteistä kehitystä on Suomessa viime vuosikymmenet tavoiteltu aineellista hyvää lisäämällä. Edistymisen mitaksi on vakiintunut talouden koko. Talouskasvun avulla tähdätään kansalaisten elintason parantumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointirakenteiden turvaamiseen. Vähäiselle huomiolle on jäänyt se, millaiseksi kansalaiset kokevat elämänsä talouskasvun varassa ohjautuvassa yhteiskunnassa. Olisiko tarkastelun kohteeksi otettava bruttokansantuotteessa tapahtuvien muutosten lisäksi kansalaisten hyvinvointikokemukset? Talouskasvuvetoinen politiikka oli ratkaisu köyhälle maalle. Äärimmäinen köyhyys saatiin selätettyä. Mutta nykyään keskivertosuomalainen elää yltäkylläisyydessä. Kovin harvoilla ihmisillä on aineellisesti tarkasteltuna …

On aika kiittää

Kestävyyspaneelin ensimmäinen kausi aloittaa viimeistä syksyään. Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana paneelin kymmenen asiantuntijaa ja koordinaatiotiimi ovat hitsautuneet yhteen tiiviiksi tiimiksi. Paneelin työ on ollut monipuolista. Yhteistyötä on tehty niin kestävän kehityksen toimikunnan, valtioneuvoston, eduskunnan, kuntien, tutkijayhteisön, kansalaisjärjestöjen kuin nuortenkin kanssa. Toiminnan punaisena lankana on ollut ajatus siitä, että kestävyysmurroksen aikaansaaminen edellyttää yhteiskunnallista, järjestelmätason muutosta. Olemme tunnistaneet kuusi keskeistä murrosaluetta, pohtineet muutoksen käytännöntoteutusta sekä sinne johtavaa myönteistä tulevaisuuskuvaa. Näitä …

Myönteinen tulevaisuuskuva on edellytys kestävyysmurrokselle

Miten tulevaisuus näyttäytyy sinulle? Onko se uhkakuvien synnyttämä lohduton umpikuja vai kenties iloinen nykyisen jatkumo, jossa tuhlailevaa menoa on vain hieman tuunattu ilmastonmuutoksen haltuunotoksi? Tutkitun tiedon mukaan elämä tulee olemaan merkittävästi erilainen kuin nykyisyys, ja jos kehitystä ohjataan hallitusti, tulevaisuudessa on kaikkien mahdollista elää hyvinvoivasti niin Suomessa kuin globaalisti. Tänne kuljettamaan tarvitaan kestävyysmurros, joka etenee nopeasti, reilusti ja luonnonjärjestelmiä kunnioittaen. Kestävyyspaneelin tuore julkaisu – Myönteinen tulevaisuus Suomelle – osoittaa, että …

Pääministerin puhe 2035

Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon sekä virittämällä keskustelua kiperistä, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta kriittisen tärkeistä kysymyksistä. Kuluneen vuoden aikana paneeli on pureutunut erityisesti siihen, miten kestävä hyvinvointi Suomessa voidaan saavuttaa. Alla oleva blogi on kirjoittajansa sivistynyt arvaus siitä miltä matka kohti kestävämpää tulevaisuutta saattaisi näyttää ja millaisia välipysäkkejä matkalla on. Se on puhe, jonka pääministeri voisi pitää vuonna 2035 Suomen kansalaisille. Kansalaiset, …

Menestyvä yhteiskunta – Suomen suhteellinen kilpailuetu?

Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu tiivistyy yleensä elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja hyvinvointivaltion tuottamaan uudelleenjakoon. Elinkeinoelämän kilpailukyvyssä keskeisenä haasteena on ollut jo pitkään hidas tuottavuuden nousu, taloudellisen toiminnan kestävyys ja kulutuksen ylläpitäminen. Hyvinvointivaltiosta keskusteltaessa on korostunut julkistaloudellinen kestävyys ja resurssien kohdentaminen eri riskien ja ryhmien kesken. Elinkeinoelämän ja hyvinvointivaltion yhteensovitus on puolestaan Suomen mallin kohtalonkysymys. Suomella ei kuitenkaan ole suhteellista kilpailuetua kummallakaan näistä alueista. Suomen elinkeinoelämä ei ole erityisen menestyksellistä kilpailukykymittauksissa. Myöskään suomalainen hyvinvointivaltio …

Kestävyysmurrokseen tarvitaan osallisuutta

Ilman osallisuutta ei kestävyysmurros toteudu. Ekologiset ongelmat näkyvät yhtäaikaisesti lähiympäristössä ja koko maapallon tilassa. Niiden ymmärtämiseksi tarvitaan luonnontieteellistä asiantuntijuutta. Mutta niiden ratkaisemisessa keskeistä on auttaa ihmisiä muuttamaan toimintaansa aiempaa kestävämmäksi. Tämä on ollut Suomen Kestävyyspaneelin Kuudella polulla kestävyyteen -hankkeen tavoite. Tarinoita kestävyysmurroksesta -kampanjalla ja siihen kuuluvilla työpajoilla haettiin syksyllä 2021 keinoja kestävyysmurroksen tekemiseksi tarinnallisuuden voimin. Siten tuetaan ihmisiä havaitsemaan yhdessä merkityksellisiä arjen toimia ja ohjaamaan kunnallista päätöksentekoa kestävämmän maailman tavoittamiseksi. …