Pääministerin puhe 2035

Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon sekä virittämällä keskustelua kiperistä, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta kriittisen tärkeistä kysymyksistä. Kuluneen vuoden aikana paneeli on pureutunut erityisesti siihen, miten kestävä hyvinvointi Suomessa voidaan saavuttaa. Alla oleva blogi on kirjoittajansa sivistynyt arvaus siitä miltä matka kohti kestävämpää tulevaisuutta saattaisi näyttää ja millaisia välipysäkkejä matkalla on. Se on puhe, jonka pääministeri voisi pitää vuonna 2035 Suomen kansalaisille. Kansalaiset, …

Menestyvä yhteiskunta – Suomen suhteellinen kilpailuetu?

Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu tiivistyy yleensä elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja hyvinvointivaltion tuottamaan uudelleenjakoon. Elinkeinoelämän kilpailukyvyssä keskeisenä haasteena on ollut jo pitkään hidas tuottavuuden nousu, taloudellisen toiminnan kestävyys ja kulutuksen ylläpitäminen. Hyvinvointivaltiosta keskusteltaessa on korostunut julkistaloudellinen kestävyys ja resurssien kohdentaminen eri riskien ja ryhmien kesken. Elinkeinoelämän ja hyvinvointivaltion yhteensovitus on puolestaan Suomen mallin kohtalonkysymys. Suomella ei kuitenkaan ole suhteellista kilpailuetua kummallakaan näistä alueista. Suomen elinkeinoelämä ei ole erityisen menestyksellistä kilpailukykymittauksissa. Myöskään suomalainen hyvinvointivaltio …

Kestävyysmurrokseen tarvitaan osallisuutta

Ilman osallisuutta ei kestävyysmurros toteudu. Ekologiset ongelmat näkyvät yhtäaikaisesti lähiympäristössä ja koko maapallon tilassa. Niiden ymmärtämiseksi tarvitaan luonnontieteellistä asiantuntijuutta. Mutta niiden ratkaisemisessa keskeistä on auttaa ihmisiä muuttamaan toimintaansa aiempaa kestävämmäksi. Tämä on ollut Suomen Kestävyyspaneelin Kuudella polulla kestävyyteen -hankkeen tavoite. Tarinoita kestävyysmurroksesta -kampanjalla ja siihen kuuluvilla työpajoilla haettiin syksyllä 2021 keinoja kestävyysmurroksen tekemiseksi tarinnallisuuden voimin. Siten tuetaan ihmisiä havaitsemaan yhdessä merkityksellisiä arjen toimia ja ohjaamaan kunnallista päätöksentekoa kestävämmän maailman tavoittamiseksi. …

Mukavuus ja ekologisuus saavutettavuuden mittareiksi kaupungeissa?

Kaupungistuminen etenee nopeasti eri puolilla maailmaa. Kestävän kaupungistumisen edistäminen on erityisen polttava kysymys Afrikan ja Aasian nopeasti kasvavissa kaupungeissa, mutta myös meillä Euroopassa väestö kasaantuu isoihin kaupunkeihin. Monet kestävyyshaasteet linkittyvät kaupunkeihin tai kaupunkilaisiin. Vaikka kaupungit peittävät vain 2 % maapallon maapinta-alasta, niissä asuvat ihmiset kuluttavat jopa 75 % kaikista resursseista. Kaupunkilaisten osuus maapallon väestöstä on jo 55 %, mutta osuuden on ennustettu kasvavan lähes 70 % vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit …

Huumorilla harppaus kestävämpään yhteiskuntaan

Kirjoituksen lyhennetty versio ilmestyi Helsingin Sanomissa 05.01.2022. Taitavasti hyödynnetty huumori auttaisi ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. Ympäristökriisi on totisinta totta. Lisääntyvä tutkimustieto kertoo yhä painokkaammin, että ilmastonmuutos ja luontokato tulevat nykymenolla heikentämään hyvinvointiamme jo lähisukupolvien aikana. Eri puolilla maailmaa riehuvat maastopalot, myrskyt ja tuhotulvat antavat esimakua hyvinvoinnin paikallisista romahduksista jo nyt. Ympäristönsuojelu ei silti ole kokonaan vakava asia. Pelkojen, riskien ja syyllistymisen hallitsemassa ympäristökeskustelussa tarvitaan myös iloista, oivaltavaa ja vapauttavaa naurua. …

Kohti kokonaiskestävää metsätaloutta

Blogi on julkaistu alun perin MustReadin sivuilla. Kestävä metsätalous edellyttää talouden mittareiden laajentamista, kansalaisten ja metsänomistajien tahdon kuulemista sekä kestävyyden luontoperustan tunnustamista Vallitseva metsänhoidon tapa on taloudellisesti lyhytnäköinen, ekologisesti kestämätön ja kansan enemmistön tahdon vastainen. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan taloudelliset ja ekologiset tavoitteet sekä kansalaisten toiveet on mahdollista sovittaa yhteen. Suomalainen keskustelu metsätaloudesta tarkastelee asiaa liian yksipuolisesta näkökulmasta. Perinteinen tapa ymmärtää taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että metsätalouden elinvoimaisuus, tuottavuus …

Tulella kulkevat autot?

Kuvitellaan, että eletään yhteiskunnassa, jossa sähköistyneet liikkumistavat ovat tavanomaisia. Liikettä on totuttu saamaan aikaiseksi ilman tulella tuotettua energiaa. Kovin normaalia on se, että autojakin liikuttavat sähkömoottorit. Mutta mitä ajattelisimme, kun ensimmäiset uutiset tulen avulla liikkuvista autoista kantautuisivat korviimme? Millaisia kysymyksiä heräisi mieliimme, kun kerrottaisiin, että polttomoottoriautot on päätetty valtavirtaistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toiveena on siirtyä sähköautoista polttomoottoriautoihin. Varmaa on, että tulella kulkevien polttomoottoriautojen valtavirtaistaminen kohtaisi ongelmia. Saattaa olla, että pohtisimme esimerkiksi …

Kohti parempaa lakien ennakkoarviointia – Kestävyyspaneelin näkemyksiä ympäristövaikutusten ennakoinnista lainsäädännön valmistelussa

Lainvalmistelun ympäristövaikutusarviointien yksi suurimmista haasteista on ympäristökysymysten hahmottaminen toisistaan ja muusta yhteiskunnasta irrallisina yksittäisinä kysymyksinä. Kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten todentaminen ei onnistu kapeasti rajatuilla arviointikriteereillä ja mekanistisesti sovellettavilla arviointimenetelmillä. Kestävyyspaneelin näkemyksen mukaan lainvalmistelussa vaikutustenarvioinnin keskeinen lähtökohta tulee olla arvioinnin laaja-alaisuus. Lainvalmistelun vaikutusarvioinnin laaja-alaisuus tarkoittaa yleisesti sitä, että esimerkiksi taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia tarkastellaan keskinäisriippuvaisena kokonaisuutena, eikä erillisinä kestävyyden osa-alueina. Integroidun arvioinnin tarve on viime aikoina noussut esiin erityisesti …

Miten voimme muuttaa luonnonvarojemme käytön kestäväksi ja hiilineutraaliksi?

Olemme syrjäinen ja pohjoinen maa, joka on selvinnyt nälänhädistä ja sodista yhdeksi maailman rikkaimmista maista. Tämä on tapahtunut luonnonvarojamme tehokkaasti hyödyntämällä. Millaiset jäljet olemme tämän seurauksena jälkeemme jättäneet? Miten voimme muuttaa toimintaamme, jotta vaikutuksemme ympäristöön pienenisi? Jo toistasataa vuotta puu on ollut tärkein keinomme kasvattaa hyvinvointiamme. Turhaan ei ole puhuttu metsiemme vihreästä kullasta. Sotien jälkeen puuntuotanto työllisti suuren osan kansalaisista. Ojia tehtiin lähes kaksi kertaa edestakainen matka maasta kuuhun, ja …

Entä jos kestävää kehitystä ei saavuteta?

Vuosikymmenten mittaan kestävän kehityksen tavoitteet ovat konkretisoituneet. Samalla ovat täsmentyneet maailman kantokyvyn rajoja koskevat arviot ja näkemykset. Toki näissä on vielä pohdinnan varaa, mutta yhteisymmärrys on saavutettu toimenpiteiden mittakaavasta ja tavoitteista. Yhteisymmärrys on myös siitä, ettei tavoitteita näillä näkymin tulla saavuttamaan. Tätä taustaa vasten on hivenen yllättävää, että kestämättömän kehityksen yhteiskunnalliset seuraukset ovat jääneet ottamatta tieteellisesti ja poliittisesti haltuun: alustavaakaan yhteistä ymmärrystä ei ole siitä, mitä tehdään, jos tavoitteita ei …