Usein kuulee, että keskustelu ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja kestävyyskriisistä on liian syyllistävää eikä se siksi kannusta ihmisiä toimimaan. Vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimintamalleja löytyy työn ja turvallisuuden tutkimuksesta, jossa korostetaan onnistumisia ja psykologista ymmärrystä ihmisen toiminnasta. Ihmiset lähtevät ratkomaan myös kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset.

Uskallan väittää, että meillä on jo olemassa riittävästi tietoa ja keinoja kestävyyden aikaansaamiseksi. Haluan tuoda kestävyyden tavoitteluun kolme olennaista näkökulmaa: toimeenpanokyky, ihmisen toiminta sekä työelämä.

Kestävyydellä tarkoitan kokonaisuutta, jossa luonnon kantokyky asettaa raamin toiminnallemme ja samanaikaisesti yhteiskunnan hyvinvointi, tuottavuus ja turvallisuus toteutuvat.

Toimeenpanokyky – kyky havahtua, suunnitella, toimia, kokeilla ja oppia

Kestävyyden raameja ja tarkastelukulmia on runsaasti, tutkimusten mukaan jo liikaakin: ne voivat auttaa jäsentämään aihetta, mutta myös hajanaistavat käsityksiä ja sirpaloittavat kokonaiskuvaa. Ydin voi unohtua: mihin ryhdymme?

Tulevaisuudessa toimeenpanon kyky korostuu. Miksi käyttää aikaa vielä yhden linjauksen, strategiapaperin tai vision työstöön, kun voimme käyttää saman energian jo olemassa olevan tiedon viemiseksi käytäntöön? Keskeistä nykyajan ja lähitulevan tekemistä on kyky oppia, kääriä hihat, ryhtyä toimeen, uskoa siihen, että tiedämme jo riittävästi. Voimme kokeilla, osaamme jo jotain.

En väheksy policy-papereita, raportteja, uuden tiedon tarvetta ja tilastoanalyysejä, sillä niitä tarvitsemme nykytilanteen ja kehittämistarpeiden ymmärtämiseen sekä toimenpiteiden kohdentamiseen.

Yllättävän vähän on kuitenkin puhuttu siitä, mitä on toimeenpanokyky. Tiedämme siitä kuitenkin aika paljon: työelämän ja turvallisuuden tutkimuksessa on kehitetty useita toimeenpanon malleja ja välineitä.

Ymmärrys ihmisestä – työelämän rakenteet ja turvallisuustutkimuksen opit hyötykäyttöön

Saadaksemme asioita aikaan tarvitsemme psykologista tajua, käsitystä ihmisestä: Mikä ihmistä innostaa ja motivoi? Miten ihminen oppii, millainen johtaminen saa meidät liikkeelle? Mihin ihmiset ryhtyvät, mihin eivät ja miksi? Mihin asioihin muutosvastustajat haluavat kiinnittää huomiota?

Uskon, että ihmiset lähtevät edistämään kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset.

Työelämän rakenteet tarjoavat kestävyyden kehittämiselle loistavan vipuvoiman ja kentän: Työelämässä toimii noin 74 prosenttia työikäisestä väestöstä, eli valtaosa suomalaisista.

Työelämässä on pysyviä rakenteita, joiden kautta työhyvinvointia ja työturvallisuutta on parannettu. Esimerkiksi työtapaturmia on määrätietoisesti vähennetty viimeisten vuosikymmenten aikana: työpaikoilla on käytössä systemaattisia turvallisuuden hallinnan menettelyitä, keskinäisen oppimisen ja jakamisen käytäntöjä sekä viestinnän keinoja, joilla turvallisuutta on vahvistettu.

Voisiko niitä soveltaa ja hyödyntää kestävyysmurroksen aikaan saamiseksi käytännön työssä, työpaikoilla ja työelämän rakenteiden kautta?

Välttämättömyydestä hyve?

Kestävyysmurros ei ole enää se vapaaehtoinen vaihtoehto. On eettismoraalinen välttämättömyys toteuttaa sitä. Yhä useammat ovat mukana. Kukin voi tehdä osansa, resurssiensa mukaan.

Kestävyyden epäkohdista voi puhua avoimesti, mutta syyllistäminen ei ole paras keino päästä eteenpäin tai sitouttaa ihmisiä. Erityisesti korkean turvallisuuden aloilla, kuten ilmailussa on toteutettu onnistuneesti Just and Fair Culture -ajatusta, jossa epäkohdista ja riskeistä voi puhua avoimesti ilman rangaistuksen tai syyllistämisen pelkoa. Epäkohdista puhuminen on auttanut siinä, että toimintaa on voitu kehittää matalalla kynnyksellä. Turvallisuus on koettu yhteiseksi haasteeksi, johon kaikki haluavat vaikuttaa. Uskon, että jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä arvioimalla ja kokeilemalla pystymme rakentamaan siltaa työelämätutkimuksen ja kestävyysmurroksen välillä.

En kiellä, etteikö esteitä olisi, kyllä niitäkin pitää tunnistaa. Niiden välissä on kuitenkin väylä, jolla luovia. Korona osoitti, että suuria liikkeitä pystytään tekemään nopeasti: systemaattiset terveysturvallisuuden keinot, kuten turvavälit, käsienpesut ja rokotukset tulivat voimaan maailmanlaajuisesti. Paljon yhteistyötä ja uutta tutkimustietoa virisi nopeasti. Tiedän, että korjaamme pandemian jälkivaikutuksia vielä yhteiskunnassa, mutta keskeinen viesti on se, että muutos on tehtävissä.

Anna-Maria Teperi, FT, dos., tutkimusprofessori

Työterveyslaitos

Kestävyyspaneelin jäsen

Lähteitä:

Dekker, S. 2018. Just culture: restoring trust and accountability in your organization. CRC press.

Edmonson, A. 2019. The fearless organization. Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation and growth. Harvard Business School. Wiley.

Teperi, A-M., Ruotsala, R., Ala-Laurinaho, A. 2021. Inhimilliset tekijät turvallisuudessa – onnistuneen kehittämisen elementit. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619679

Teperi, A-M., Ala-Laurinaho, A., Moilanen, F. 2022. Miten työpaikka voi hallita ilmastonmuutoksen vaikutuksia – Oppeja turvallisuusjohtamisesta. Työn tuuli 2/2022. Työn tuuli 2/2022 – HENRY ry

Torres, L., Ripa, D., Jain, A., Herrero, J., Leka, S. 2023. The potential of responsible business to promote sustainable work – An analysis of CSR/ESG instruments, Safety Science, 106151, https://doi.org/10.1016/j.ssci.2023.106151