Eeva Furman, paneelin puheenjohtaja

Olen taustaltani meribiologi  ja työskennellyt ympäristöasioiden hallinnan kanssa viimeiset 20 vuotta. Minua kiinnostaa erityisesti eri toimijoiden ja tutkijoiden välinen yhteistyö sekä aktiivinen kansalaisuus. Teemat, joiden parissa olen erityisesti työskennellyt ovat ekosysteemipalveluiden hallinta sekä kestävän kehityksen edistäminen. Teen paljon kansainvälistä yhteistyötä ja olen ollut kirjoittamassa 14 muun tiedemiehen kanssa globaalia kestävän kehityksen raporttia, joka luovutetaan YKn jäsenvaltioiden päämiehille syyskuussa YKn yleiskokouksessa. Johdan ympäristöpolitiikkakeskusta SYKEssä, Suomen ympäristökeskuksessa.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Suomi on monien arvioiden mukaan maailman menestyneimpiä maita kestävän kehityksen näkökulmasta ja sitä tukevat hyvät hallintarakenteet. Myös vahva sisäinen luottamus on tärkeä piirteemme, josta on pidettävä kiinni. Useiden rikkaiden maiden mukaisesti suurimpia ongelmia ovat tuotannon ja kulutuksen prosessit, jotka vaikuttavat kestävyyteen niin Suomessa kuin maailman muissa osissa. Muutospolkuja rakennettaessa on huomioitava sosiaalinen kestävyys ja kannateltava häviäjiä muutoksessa. Kansainvälisesti tärkeintä olisi ymmärtää, että maailma on äärimmäisen kytkeytynyt ja siksi kestävyyden tavoittelu edellyttää uudella tavalla yhteistoimintaa sekä globaalisti, että alueellisesti. Yrityksillä on avaimet kestävämpien pelisääntöjen rakentamisessa, sillä maiden väliset virrat ovat niin vahvasti johdettavissa elinkeinoelämästä ja talousjärjestelmistä.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa? 

Kestävään kehitykseen johtavien murrospolkujen rakentaminen on monimutkaista yhteiskunnan kehittämistä, johon tarvitaan kaikkien sitoutumista ja tieteellistä analysointia. Tiede voi auttaa tunnistamaan, millaista kehitystä on eri vaihtoehdoista odotettavissa. Tutkimuksella on myös paljon annettavaa uusien hallintamekanismien tunnistamisessa, kokeilemisessa ja arvioinnissa. Tätä tutkijat eivät kuitenkaan voi tehdä keskenään vaan he tarvitsevat yhteistyökumppaneikseen muita yhteiskunnan toimijoita testaamaan, kirittämään ja kyseenalaistamaan. Näin on löydettävissä polkuja, jotka pureutuvat olemassa oleviin ja ennakoitaviin ongelmiin ja odotuksiin. Kestävän kehityksen tutkimus ei siis ole vain teorioiden ja skenaarioiden ylätason rakentamista ja siksi on tärkeää, että eri puolella maailmaa on tutkimuskapasiteettia tukemaan päätöksentekoa tutkitulla tiedolla.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?

Paneelin puheenjohtajana koen vastuuta erityisesti paneelin mission ja toiminnan mahdollisuuksien edistämisessä koordinaatiotiimiä tukemalla sekä paneelin sisäistä yhteishenkeä edistämällä ja innostusta kannattelemalla. Toivon, että pääsemme tukemaan valtioneuvostoa ja eduskuntaa mahdollisimman vaikuttavasti ja että meille muotoutuu kanava tuoda tieteen näkemyksiä tulevan hallituksen toimintaan. Haluan edistää avointa yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa ja edistää paneelin yhteiskunnallista keskustelua eri keinoin.

eeva.furman(at)syke.fi
@FurmanEeva

Minna Halme

Olen vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja johdan Aalto Sustainability Hubia eli Aallon kestävän kehityksen keskusta. Tutkimukseni painopisteessä ovat kestävien innovaatioiden yhteisluominen ja köyhyyttä vähentävä liiketoiminta.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Globaalisti tärkeimmät kestävän kehityksen haasteet ovat ilmastonmuutos, lisääntyvä eriarvoistuminen sekä luonnon resurssien ja biodiversiteetin väheneminen. Kestävän kehityksen haasteet Suomessa eivät ole erillisiä globaalista kestävyyshaasteista.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Suomen kaltainen vauras maa voi näyttää esimerkkiä ja luoda ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia vähävaraisille ja alhaisten osaamisresurssien maille. Tieteentekijät tuntevat kestävän kehityksen ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja. Heidän osallistumisensa yhteiskunnalliseen kestävän kehityksen keskusteluun ja toteuttamiseen on avainasemassa. Yhteiskunta rahoittaa tutkimusta, joten osaamista kannattaa hyödyntää.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?

Paneeli voi osaltaan auttaa osaamisen hyödyntämisessä, eli toimia tutkimuksen kanavana ja äänenä päättäjien suuntaan. Itse olen paljon tekemisissä yritysten kanssa ‒ sekä nykykäytäntöjen kriitikkona että uusien kestävien liiketoimintaratkaisujen yhteiskehittäjänä. Osallistun myös ajankohtaiseen talouskeskusteluun uusien ajattelu- ja toimintamallien kirittäjänä. Pystyn tulkitsemaan luonnontieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa yrityselämän kielelle. Näitä osaamisia haluaisin käyttää paneelissa jaettä paneeli auttaisi poliittisia päättäjiä ymmärtämään, millainen liiketoiminta tuottaa kestävää arvoa ja millainen puolestaan tuhoaa yhteiskunnan vaurautta ja hyvinvointia.

minna.halme(at)aalto.fi
@minna_halme

Jouni Jaakkola

Olen Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori ja toimin WHO:n yhteistyökeskuksen Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) johtajana. Asiantuntemusalaani ovat globaali kansanterveystiede, ympäristön terveysvaikutukset sekä ilmastonmuutos ja terveys.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Tärkeää onglobaalin kasvun rajojen tunnistaminen ja oikeudenmukaisen kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Suomella on mahdollisuus olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja myötävaikuttaa kestävään kehitykseen globaalisti. Tärkeimpiä globaaleja kestävän kehityksen kysymyksiä ovat terveellisten ja kestävien elintapojen edistäminen, väestönkasvun hallinta, ilmastonmuutos ja ilmansaasteet, puhtaan energian tuotanto, kestävä ravinnontuotanto sekä puhtaan veden saatavuus.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Monitieteellinen tutkimus voi auttaa hahmottamaan planeettamme kasvun rajat nykyisen toiminnan pohjalta ja arvioimaan tulevaisuuden kehitystä. Tieteen avulla voimme tunnistaa ja mitata ongelmia ja etsiä ratkaisuja sekä kehittää mielekkäitä kestävän kehityksen indikaattoreita, joita seuraamalla voimme jäsentää maailman tilaa, kommunikoida siitä ja arvioida erilaisten toimenpiteiden ja sopimusten vaikutusta kehitykseen.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?

Haluan tuoda erityisesti terveydellisen näkökulman sekä globaalin kasvun rajojen pohdinnan paneelin monialaiseen keskusteluun ja mahdolliseen toimintasuunnitelmaan ja sen toteutukseen. Olen valmis julkiseen keskusteluun ja vaikuttamiseen sekä yksilönä että paneelin jäsenenä.

jouni.jaakkola(at)oulu.fi
@jouni_jaakkola

Lassi Linnanen

Toimin Ympäristötalouden ja -johtamisen professorina Lappeenrannan – Lahden teknillisessä yliopistossa. Osaaminen liittyy kestävyystieteeseen, kestävyyden arviointiin, kestävyysmuutokseen ja tarkastelen näitä asioita myös ympäristötalouden näkökulmasta.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Tärkein tehtävä on sekä Suomessa että globaalisti saada lähivuosien aikana kestävän kehityksen tulkinnat, päätöksenteko ja toimet muuttumaan vahvan kestävyyskäsitteen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ekologisen rajat tulevat ensimmäisenä ja absoluuttisina, oikeudenmukainen inhimillisten tarpeiden täyttäminen toisena, ja systeemitehokkuuden ja siitä mahdollisesti seuraavan talouskasvun tavoittelu kolmantena.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Näen, että kestävyystieteen monialaisuuden ja monipuolisuuden vahvistamista on tehtävä systemaattisesti tieteidenvälisen ja transdisiplinäärisen tutkimuksen avulla. Tutkijoiden olisi tultava ulos oman alansa keskustelukerhoista ja kulttuuriin sidotuista siiloistaan!

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?  

Paneelin jäsenenä pyrin osallistumaan kestävän kehityksen keskusteluun mahdollisimman aktiivisesti ja vaikuttavasti niin tiedeyhteisössä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Toimin myös Ilmastopaneelissa. Ilmastonmuutos on keskeinen kysymys myös kestävässä kehityksessä ja voin toimia osaltani linkkinä näiden kahden paneelin välillä.

lassi.linnanen@lut.fi
@LassiLinnanen

Mikko Mönkkönen

Olen soveltavan ekologian professori Jyväskylän yliopistossa. Olen tutkinut luonnonvarojen käytön kestävyyttä, erityisesti metsien käyttöä ja metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun kysymyksiä. Tavoitteena on löytää keinoja yhteensovittaa metsien talouskäyttö muiden tavoitteiden kanssa.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Ilmastonmuutos ja kasvava paine lisätä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä haastavat meidät etsimään keinoja ehkäistä ja korjata näistä aiheutuvat menetykset luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien toiminnalle. Globaalisti on tärkeää murtaa ihmisen hyvinvoinnin kasvun ja luonnonvarojen käytön kasvun voimakas yhteys ja saada rajattua väestön kasvu minimiin. Kestämättömän kehityksen katkaiseminen vaatii toimenpiteitä, joiden kustannusten oikeudenmukainen jakaantuminen on taattava.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Tutkimus auttaa meitä tunnistamaan kestävän kehityksen esteenä olevia tiedollisia, taidollisia, institutionaalisia, strategisia ja normatiivisia tekijöitä ja löytämään keinoja näiden esteiden poistamiseksi. Vastuullinen ja laadukas päätöksenteko perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Näyttöperusteisen päätöksenteon varmistamiseksi on välttämätöntä, että tukena käytetyt selvitykset ja tutkimusraportit käyvät läpi riippumattoman, tieteellisen vertaisarvioinnin ennen niiden tuomista päätöksenteon pohjaksi.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?

Haluan edistää planetaarisen hyvinvoinnin käsitettä, ymmärrystä siitä, että oma hyvinvointimme on riippuvaista ympäristön ja elokehän hyvinvoinnista. Uskon dialogiin ja sitä kautta syntyvän jaetun ymmärryksen voimaan kestävän kehityksen tavoittelussa.

mikko.monkkonen(at)jyu.fi
@MMonkkonen

Juho Saari

Olen Tampereen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan, hyvinvointi- ja terveyserojen sekä julkisen talouden dynamiikan tutkimukseen. Satunnaisesti teen tutkimusta myös auttamisesta ja osallistavista yhteisöistä.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Kukin katsoo kokonaisuutta oman alustansa ja näkökulmansa avulla. Ensinnäkin hyvinvointivaltion ja kestävän kehityksennäkökulmat tulisi yhteensovittaa sekä kansallisesti että rahoituksen näkökulmista. Toiseksi pitäisi arvioida transformaatio-ongelmaa, eli kuinka paljon resursseista saadaan irti hyvinvointia ja terveyttä.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Tiede voi tarkastella mekanismeja ja asettaa agendoja sekä edistää niitä innovaatiopolun eri vaiheissa. Samalla olisi tavattoman tärkeää erottaa toisistaan tiedeyhteisön rakenteelliset ja taloudelliset edut ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen, ja siten säilyttää neutraalisuus eri näkökulmien välillä. Tältä pohjalta vahva arvopohjainen ja systemaattinen eteneminen on paikallaan.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?

Nostan esiin kaksi tai kolme teemaa, ja vien niitä muutaman pykälän eteenpäin. Uskon, että minulla on osaamista tutkimuksen ja politiikan välisen sillan rakentamisessa.  Kokonaisuuden osana poimin mieluusti esiin teemoja, joissa on mahdollista vivuttaa suhteellisen pienillä uudistuksilla varsin mittavia siirtymiä kestävän kehityksen politiikassa.

juho.saari(at)uef.fi
@SaariJuho

Arto O. Salonen

Asiantuntijuudessani yhdistyy kestävään yhteiskuntaan siirtyminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja merkitykselliseksi koetun elämän tavoittelu. Lähestymistapani on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut. Toimin apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Olennaista on tunnistaa itsessään arvokkaat asiat. Ilman ekologista perustaa sosiaalista elämää ei voi olla olemassa, taloudesta puhumattakaan. Luovuttamattomia asioita on siis kaksi: Elinvoimainen luonto ja ihmisarvo pelkästään ihmiseksi syntymisen perusteella. Kun näistä pidetään kiinni, ollaan edistyksen ja sivistyksen jäljillä. Kestävään kulttuuriin siirryttäessä elintason aineellinen parantaminen korvautuu elämänlaatuun liittyvillä tekijöillä, kuten tyytyväisyydellä, luottamuksella ja elämänilolla.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Kokonaisvaltainen systeeminen kulttuurimuutos ei ole helppoa toteuttaa, mutta se on mahdollista.  Tieteidenvälinen lähestyminen auttaa hahmottamaan kuinka luodaan myönteisiä tulevaisuuskuvia ja miten nämä tulevaisuuskuvat muutetaan konkreettiseksi todellisuudeksi. Tiede auttaa tunnistamaan, että subjektiivisen hyvinvoinnin maksimointi edellyttää Suomen kaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa tavoitteen siirtämistä aineellisista elämän päämääristä ihmistenvälisempiin ja altruistisempiin elämän päämääriin.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä? 

Kutakuinkin kaikki maailman maat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Pyrin edistämään kaikilla toimillani sitä, että suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla tämän maailmansotien jälkeistä aikaa suuremman yhteiskunnallisen siirtymän mallimaa tällä planeetalla.

arto.o.salonen(at)helsinki.fi
@artoOsalonen

 

Katriina Siivonen

Toimin Turun yliopistossa tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtorina ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosenttina. Taustaltani olen etnologi. Olen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa kulttuurisen näkökulman asiantuntija. Olen tehnyt työtä parinkymmenen vuoden ajan kulttuurisen kestävyyden parissa, Keskeistä on kulttuurin muutoksen ja sen tuomien mahdollisuuksien ymmärtäminen kestävyyden edistämisessä.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?

Keskeisin asia kestävässä kehityksessä sekä Suomessa että globaalisti on ihmiselämän rajoittaminen maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Tavoite tuo eri puolille maailmaa erilaisia haasteita. Brundtlandin raportissa 1987 hahmotettiin viisaasti, ettei ekologista kestävyyttä saavuteta, jollei huolehdita globaalisti sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kulttuurin anti kestävälle kehitykselle toteutuu vahvimmin, kun ymmärretään, että kulttuuri koostuu ihmisten maailmassa olemisen ja toimimisen tavoista suhteessa luontoon ja että kulttuuri on aina muutoksessa. Ilman tavoitteellista kulttuurin muutosta ekologinen kestävyys ei toteudu arjen, politiikan ja talouden toimissa. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat keskeisiä muutoksen tukia.

 Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Kestävyyden jatkuvaksi arvioimiseksi tarvitaan tutkittua tietoa luonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan muuttuvista tiloista. Jollei sitä ole, ei ole mahdollista tietoisesti muuttaa kulttuuria ekologisesti kestävämmäksi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittaen. On tärkeää tietää ruoan, energian ja aineellisten tarvikkeiden tuotannon vaikutukset ilmastoon, biodiversiteettiin ja saasteisiin sekä tuntea ihmisten elintavat ja ymmärrys osallisuudestaan luonnon kiertokulussa. Tutkimus, joka mahdollistaa ihmisten osallisuuden kulttuurin ja sen myötä arjen, politiikan ja talouden toimien muuttamisessa tavoitteellisesti ekologisesti kestävämpään suuntaan, noudattaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ja on tärkeää kestävyyden saavuttamisessa.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?   

Haluan tukea ymmärryksen kasvattamista siitä, miten politiikassa ja hallinnossa voi tukea kulttuurin muutosta kestävämmäksi. Erityisen lupaavana kulttuurin tietoisen muutoksen paikkana pidän tiedon ja ajallisuuden asiantuntijuuden paikkoja, museoita ja kirjastoja. Ne ovat yhteiskunnassamme kaikille avoimia. Ihmisille voi niissä luoda mahdollisuuksia aktiiviseen tiedonhakuun ja uudenlaisen kestävän toiminnan ja luontosuhteen yhteisluomiseen.

katriina.siivonen(at)utu.fi
@KatriinaSiivone

Tuuli Toivonen

Olen maantieteilijä ja geoinformatiikan apulaisprofessori Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Johdan monitieteistä Digital Geography Labia. Olemme kiinnostuneet erityisesti ihmisten välisen ja ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ymmärtämisestä uusia tietoaineistoja louhimalla. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa ja menetelmiä kestävämmän yhteiskunnan suunnittelutarpeisiin.

 Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?  

Tällä hetkellä erityisesti ilmasto- ja biodiversiteettikriisi luovat merkittävän kestävyysuhan sekä Suomessa että globaalisti. Suomessa keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi muutokset liikenne- ja ruokajärjestelmässä, urbanisaation vaikutukset, metsien käytön periaatteet, vesien suojelusekä mahdollisimman tasa-arvoisen yhteiskunnan säilyminen murrosaikoina. Globaalit haasteet kiertyvät viheliäisten ongelmien ympärille.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Tieteen avulla on mahdollista pyrkiä tuottamaan mahdollisimman hyvä käsitys maailman todellisesta tilasta ja niistä näköpiirissä olevista kehityskuluista. Monimutkaisten ongelmien edessä tieteellinen ajattelu ja tieto korostuvat, koska asioiden riippuvuussuhteita ja mekanismeja on vaikea hahmottaa. Hyvän tiedon pohjalta on mahdollista tehdä viisaita poliittisia päätöksiä tai arvioida niiden vaikutuksia muutenkin kuin tunnepohjalta. Tiede pyrkii kuvaamaan ja ymmärtämään vaikeitakin asioita sellaisena kuin ne todellisuudessa ovat.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?  

Toivon, että paneeli toimii tiiviinä ryhmänä kestävyyttä tukevien toimintatapojen ja politiikan edistämisessä. Erityisen lähellä sydäntäni ovat kaupunkien kestävyyteen sekä biodiversiteettiin liittyvät kysymykset. Toivon voivani käyttää asiantuntemustani näiden kysymysten pohtimiseen sekä tutkimukseen pohjaavan keskustelun edistämiseen.

tuuli.toivonen(at)helsinki.fi
@TuuliToivonen

Anne Tolvanen

Toimin metsäekologian professorina Luonnonvarakeskuksessa ja taustani on kasviekologiassa. Tutkin, kuinka luonnon monimuotoisuutta ja eri ekosysteemipalveluita voidaan sovittaa yhteen taloudellisten hyötyjen kanssa. Tuotamme laskentamalleja kuvaamaan ekosysteemien tuottamien hyötyjen välisiä ristiriitoja ja synergioita sekä työkaluja tukemaan maankäyttöön liittyvää päätöksentekoa.

Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat? 

Tärkeintä Suomessa on huomioida kaikessa toiminnassa luonto ja ympäristö, joista olemme riippuvaisia sekä kehittää uusia ympäristöä säästäviä teknologioita energian- ja ruoantuotantoon, mihin Suomessa on osaamista. Globaalisti on tärkeää ennakoida, minimoida ja torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön kestävän maankäytön ja uusien teknologioiden avulla sekäedistää koulutusta ja naisten asemaa, jotka ovat pohja globaalille tasa-arvon kasvulle ja väestönkasvun pysäyttämiselle.

Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?

Tiede tuottaa tietoa ja ennusteita maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja ympäristöön ja toimii pohjana uusien ympäristöä säästävien teknologioiden kehittämiselle. Tieteen tuottama tieto toimii koulutuksen pohjana, jolloin uskomuksiin perustuvat usein epätasa-arvoa ylläpitävät käytännöt vähenevät.

Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?  

Välitän tutkimustietoa ja tutkimukseen perustuvaa kokemusta paneelin käyttöön.

anne.tolvanen(at)luke.fi
@AnneTolvanen