Mitä olisi oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan?

Torstaina 24.9. 2020 järjestettävässä Kestävän kehityksen toimikunnan, talousneuvoston ja ilmastopolitiikan pyöreän pöydän  yhteisessä kokouksessa keskusteltiin oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteista ja käytännön toimenpiteistä, myös osana koronakriisiä ja sen jälkihoitoa. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin, joka on kaikkien kolmen toimielimen puheenjohtaja. Kestävyyspaneelin jäsen, prof. Minna Halme Aalto -yliopistosta piti yhden kolmesta tilaisuuden kutsupuheenvuorosta, jossa hän pohti Mitä oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan ja miksi se on tärkeää? Valtiolla, yrityksillä ja kuluttajilla on kaikilla oma …

Suomen raportti kestävän kehityksen edistämisestä keräsi kiitoksia

Pääministeri Sanna Marin esitteli YKn korkean tason kokouksessa (High Level Political Forum) Suomen edistymistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Suomi on monessa asiassa kestävän kehityksen edelläkävijä, vaikka parannettavaa riittää vielä mm. ilmastomuutoksen ja biodiversiteettikadon hillitsemisessä sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.   Pitkäjänteistä ja osallistavaa työtä kestävyyden edistämiseksi Pääministeri totesi, että Suomen saavutukset kestävän kehityksen työssä perustuvat ensinnäkin pitkäjänteiseen työhön. Ensinnäkin, jo kolmenkymmenen vuoden ajan Suomessa on toiminut pääministerivetoinen kestävän kehityksen toimikunta, jossa …

Suomi näyttävästi mukana YK:n kestävän kehityksen foorumissa

YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development – HLPF) kokoontuu parhaillaan. Tämä vuosittainen kokous, joka tänä vuonna järjestetään etänä, arvioi, miten on maailmanlaajuisesti edistytty Agenda 2020 tavoitteiden saavuttamisessa. Suomi on näyttävästi esillä ohjelmassa tiistaina 14.7.2020. Vuosi sitten edellisessä kokouksessa päätettiin käynnistää toiminnan  vuosikymmen (Decade of Actions) Agenda 2030 toimeenpanon vauhdittamiseksi. Tämän vuoden kokouksessa tarkastellaan, miten COVID 2019 -pandemia on vaikuttanut kestävän kehityksen tavoitteiden …

TuVa kokosi koronakriisin opetukset

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta on pyytänyt suomalaisilta asiantuntijoilta lausuntoja koronakriisin seurauksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Asiantuntijoilta pyydettiin myös toimenpide-ehdotuksia hyvien seurausten vahvistamiseksi ja huonojen seurausten ehkäisemiseksi. Kestävyyspaneelin jäsenet Katriina Siivonen, Juho Saari ja koordinaattori Jari Lyytimäki ovat pohtineet näitä asioita omissa ja muiden kanssa kirjoitetuissa lausunnoissaan. Lue lisää Katriina Siivosen blogista ja Tulevaisuusvaliokunnan raportista.      

En ny publikation av Expertpanel: Sex vägar till hållbarhet

  Den globala rapporten om hållbar utveckling (GSDR 2019) visar att vi gör framsteg i fråga om de globala målen för hållbar utveckling enligt Agenda 2030, men att det går alldeles för långsamt. Ojämlikheten ökar, klimatförändringarna förvärras, den biologiska mångfalden minskar och avfallsmängderna fortsätter att öka. Bakom dessa fenomen finns många faktorer som påverkar varandra. Men det går att vända riktningen, förutsatt att de ömsesidiga beroendeförhållandena identifieras och en övergripande …

Miten kestävyysmurros tehdään yhdessä? – Avoin keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 18.3.

    Koronatilanteen vuoksi tilaisuus on siirretty syksyyn.   Avoin keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 18.3.2020 kello 13-15.   Miten kestävyysmurros tehdään yhdessä? Kehitystä on totuttu ohjaamaan erillisiä tavoitteita asettamalla. Käytännössä maailma kuitenkin muuttuu toisiinsa kietoutuneiden järjestelmien ja kansalaisten toiminnan kautta. Siksi yhteisvaikutuksiin pureutuminen on muutoksen keskeisin väline. Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on tunnistanut kuusi polkua, jotka edistävät systeemistä kestävyysmurrosta Suomessa. Jotta emme joutuisi harhapoluille, kaikkien tahojen – hallinnon, talouden, tieteen ja teknologian …

Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa

Kuusi polkua kestävyyteen: Kestävyyspaneelin evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa on nyt julkaistu. Tänään, perjantaina 14.2., paneeli esittää julkisessa kuulemisessa vaihtoehtoja siihen, miten kestävyydessä tulisi edetä eri keinovalikoimia yhdistellen. Tarkastelu kattaa niin luonnonvarat, ruokajärjestelmät, kaupunkiseudut, energiakysymykset kuin myös hyvinvoinnin ja talouden.  Työtä ovat kommentoimassa edustajat tiedepaneeleista, kuntasektorilta sekä Suomen kestävän kehityksen sihteeristöstä. Julkaisussa korostetaan, että maailman ohjaamisen tulee yhä voimakkaammin tapahtua yhteisvaikutuksiin pureutumalla, sillä kestävä muutos tapahtuu toisiinsa kietoutuneiden järjestelmien ja kansalaisten …

Tervetuloa Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan ja Kestävyyspaneelin julkiseen kuulemiseen: Kuusi polkua kestävyyteen

Kuusi polkua kestävyyteen: Kestävyyspaneelin evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on tunnistanut kuusi muutospolkua kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Tarkastelu kattaa niin luonnonvarat, ruokajärjestelmät, kaupunkiseudut, energiakysymykset kuin myös hyvinvoinnin ja talouden. Julkisessa kuulemisessa paneeli esittää vaihtoehtoja siihen, miten kestävyydessä tulisi edetä eri keinovalikoimia yhdistellen. Työtä ovat kommentoimassa edustajat tiedepaneeleista, kuntasektorilta sekä Suomen kestävän kehityksen sihteeristöstä.   Aika:     perjantai 14.2.2020 klo 09.00-11.00 Paikka: Pikkuparlamentin auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki (kartalla) …

Globaali kestävän kehityksen raportti julkaistiin syyskuussa – Kestävyyspaneeli laatii parhaillaan analyysia Suomen tilanteesta

YK:n asettaman viidentoista itsenäisen tutkijan The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development  –raportti on ensimmäinen globaali kestävän kehityksen arvio. Sen viesti on selkeä: kehityksen suunnan on muututtava. Toiminnan mahdollisuuksia onneksi on, ja niihin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Tutkijat ovat laatineet toimintamallin, jonka avulla voidaan edistää kestävää kehitystä eri maissa. Raportissa on lisäksi kaksikymmentä suositusta yhteiskunnan eri toimijoille. Työryhmä tunnistaa raportissa kuusi keskeistä aihealuetta, joilla tarvitaan muutoksia: kansalaisten hyvinvointi ja …