18.12.2025

Kestävyyspaneelin viestinnän asiantuntija Merja Turpeinen käsittelee tässä blogikirjoituksessa joulunviettoa rakenteellisen ylikulutuksen näkökulmasta.

Joulukuun alussa tiedotimme Kestävyyspaneelin jäsenten Lassi Linnasen ja Niko Soinisen laatimasta lausunnosta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Ylikulutus-työryhmälle. Lausunnossa käsiteltiin rakenteellista ylikulutusta ja sen ratkaisuja. Rakenteellinen ylikulutus tarkoittaa, että yhteiskunnan institutionaaliset ja kulttuuriset rakenteet ohjaavat kohti kestämätöntä kulutusta.

Kasvuriippuvainen talousjärjestelmä ja siihen kytkeytyvä julkinen talous edellyttävät jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen lisäämistä ja tehostamista. Joulu on yksi parhaista esimerkeistä siitä, kuinka taloudelliset ja sosiaaliset mekanismit ohjaavat ihmisiä ylikuluttamaan. Joulun tarkastelu ylikulutuksen ilmiönä osoittaa, miten ylikulutus on normalisoitu ja miten taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet ylläpitävät tätä ajatusmallia.

Vaikka joulua ympäröivät perinteet, yhteisöllisyys ja lämpimät mielikuvat, sen ympärille rakentunut kulutus- ja lahjakulttuuri paljastavat, kuinka syvälle yhteiskunnan rakenteisiin kulutuksen logiikka on juurtunut. Tunteiden ja markkinoinnin liitto tekee joulusta erityisen tehokkaan kulutuksen moottorin.

Lahjojen antaminen ja vastaanottaminen nähdään usein tapana osoittaa rakkautta ja välittämistä. Tämä tekee lahjakulttuurista emotionaalisesti merkityksellistä ja vaikeasti kyseenalaistettavaa. Sosiaalinen paine ostaa lahjoja – ja vieläpä “oikeanlaisia” lahjoja – on niin vahva, että kuluttamisesta joulun aikaan tulee lähes velvollisuus.

Ajatusta täydellisestä, haluttavasta joulusta ylläpidetään myös viihteen kautta. Millainen mielikuva tulee ensimmäisenä mieleesi, kun mietit esimerkiksi amerikkalaista jouluelokuvaa?

Vähittäiskauppa, logistiikka ja markkinointikoneistot rakentavat merkittävän osan vuoden strategioistaan joulusesongin ympärille. Joulun merkitys taloudelle on niin suuri, että monien yritysten vuosittainen tulos riippuu nimenomaan joulumyynnistä. Talouden rakenne luo voimakkaan kannustimen ylläpitää ja vahvistaa kulutuskulttuuria. Kestävyyden näkökulmasta tämä on ongelmallista, sillä maapallon ekologisten rajojen ylitys johtuu merkittävästä luonnonvarojen ylikulutuksesta, jota esiintyy erityisesti rikkaissa maissa ja väestönosissa.

Joulun kulutuskulttuuri ei rajoitu pelkästään lahjoihin, vaan myös ruokaan, sisustukseen, matkustamiseen ja erilaisiin palveluihin. Joulupöydän yltäkylläisyys on monille tärkeä osa juhlaa, mutta samalla se lisää ruokahävikkiä ja kuormittaa ympäristöä. Sesonkikoristeet ja lyhytikäiset tuotteet, kuten nopeasti vanhenevat elektroniikkalahjat, ovat esimerkkejä tavaroista, joiden elinkaari on lyhyt mutta ympäristöjalanjälki suuri.

Ympäristövaikutusten lisäksi joulun kulutuskulttuuri vaikuttaa ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Taloudellinen paine ostaa lahjoja ja järjestää “täydellinen joulu” voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Monille joulun kulutukselliset odotukset ovat ristiriidassa oman taloudellisen tilanteen kanssa, mikä voi johtaa velkaantumiseen tai syyllisyyden tunteisiin.

Joulun tarkastelu rakenteellisen ylikulutuksen näkökulmasta paljastaa, että ylikulutus ei ole vain yksilön valinta, vaan kulttuurisesti ja taloudellisesti tuotettu ilmiö. Se syntyy monimutkaisessa vuorovaikutuksessa markkinoinnin, sosiaalisten normien, taloudellisten rakenteiden ja emotionaalisten merkitysten ja ajatusmallien välillä.

Rakenteellinen ylikulutus on varastanut joulun sydämen. Joulun ei tulisi luoda painetta kuluttaa, vaan tarjota tilaa levolle, rauhalle ja läsnäololle. Se on hetki pysähtyä niiden asioiden äärelle, jotka tekevät joulusta aidosti arvokkaan.

Levollista joulua!