Ensimmäinen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli toimi vuosina 2013–2018 Sitran isännöimänä. Paneeli vakiinnutti paikkansa Suomen kestävän kehityksen politiikkamallissa ja loi pohjaa tieteen ja politiikan vuoropuhelulle professori Eeva Furmanin (Syke) johdolla. Jatkoa tälle työlle seurasi, kun tämän vuoden alussa uusi paneeli aloitti työnsä, jota koordinoivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS yhdessä. Nimeksi paneeli sai lyhyesti ja ytimekkäästi Kestävyyspaneeli. Eeva Furman jatkaa puheenjohtajana ja allekirjoittanut toimii sen pääkoordinaattorina ensimmäiset kaksi vuotta.
Paneelissa on kymmenen asiantuntijaa, jotka isäntäorganisaatioiden johtajat nimesivät 34 ehdokkaan joukosta. Panelistit edustavat eri tieteenaloja ja eri yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Voit tutustua panelisteihin ja heidän ajatuksiinsa tarkemmin täällä.
Asiantuntemuksen ja aiheemme laaja-alaisuuden vuoksi ensimmäisenä tehtävänä on ollut keskinäisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin luominen sekä yhteisen mission rakentaminen. Paneeli tuo esiin tieteen näkökulmia, mutta nostaa myös esiin kestävyyteen liittyviä arvopohdintoja. Se auttaa tunnistamaan kestävyyteen liittyviä systeemisiä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Paneeli haluaa olla vauhdittamassa sellaista yhteiskunnallista muutosta, joka huomioi sekä ympäristön että ihmisen hyvinvoinnin ja arvioi ja ennakoi, miten tällä polulla etenemme.
Kestävyyspaneelin työ kattaa – ei vähempää kuin melkein kaiken
Kestävyyspaneelin tehtävä on samankaltainen kuin Ilmastopaneelilla ja Luontopaneelilla. Ehkä voi sanoa, että kestävyyspaneelin työsarka on näihin paneeleihin verrattuna jopa leveämpi ja moniulotteisempi: kestävä kehitys kattaa kaikki elämänalueet, niin Suomessa kuin globaalisti. On huomioitava paitsi ympäristö, myös hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen nykyisten ja tulevien sukupolvien kesken. Työn vaativuutta lisää se, että kestävyyden edistämisen ja pienten toimien rinnalla globaalit haasteet vaativat monilla sektoreilla kokonaisvaltaista ja hallittua murrosta. Tämä puolestaan nostaa esiin fundamentaalisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, millaiset arvot ohjaavat toimintaamme, mitä kuuluu hyvään ja merkitykselliseen elämään ja kuka sen määrittää.
Julkisessa kestävyyskeskustelussa korostuvat yksittäiset, usein ympäristöön liittyvät asiat. Mikäli kestävyys kuitenkin otetaan vakavasti, kysymys on ennen kaikkea ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden keskinäisriippuvuudesta, yhteishyödyistä ja trade-offeista. Harmillisen usein kestävyyskeskustelua käydään vain yksittäisten argumenttien perusteella ja kokonaisuudesta irrallisena. Paneeli onkin ottanut tehtäväkseen systeemisen ajattelun juurruttamisen suomalaisen tutkimukseen, päätöksentekoon ja yhteiskunnallisen keskusteluun.
Arvio Suomen tilanteesta valmistumassa
Syksyn aikana paneeli on valmistellut arviota siitä, miten Suomi on tarttunut systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseen. Se pyrkii tunnistamaan toimenpiteitä tai ”vivutuksia”, joiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteishyötyjä. Arvioinnin pohjana käytetään Globaalin kestävän kehityksen raporttia, The Future is Now, joka valmistui syyskuussa 2019 riippumattoman kansainvälisen asiantuntijatyön tuloksena. Tuon raportin keskeisenä ideana on tarkastella kestävyysmurrosta kuuden toisiinsa linkittyvän systeemisen murroksen ja neljän eri keinovalikoiman avulla ja pääsemään näitten kautta kiinni niihin asiakokonaisuuksiin, joihin Suomen politiikan ja tutkimuksen pitäisi keskittyä. Tarkastelu kattaa niin luonnonvarat, ruokajärjestelmät, kaupunkiseudut, energiakysymykset, kuin myös hyvinvoinnin ja talouden.
Tämän työn tulokset julkaistaan tammikuun lopulla Policy Brief -julkaisuna. Niistä kertovat myös panelistien blogit ja podcastit, jotka tulevat paneelin verkkosivuille. Tuloksista keskustellaan helmikuussa Tulevaisuusvaliokunnan kanssa sekä kaikille avoimessa seminaarissa Tiedekulmassa 18.3.2020. Ensi vuoden aikana paneeli laajentaa dialogia kestävyystutkijoiden ja median suuntaan. Järjestämme muun muassa Suomi Areena -keskustelutapahtuman, olemme mukana Sustainablity Science Day2020 -tapahtumassa sekä työpajoissa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa.
Lue lisää paneelin toiminnasta nettisivuiltamme, liity Twitter-seuraajaksemme ja osallistu kestävyyskeskusteluun!