Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2019 kunnianhimoisen ympäristöohjelman, Green Dealin. Ohjelman tavoitteena on saattaa Euroopan talousjärjestelmä ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Sillä halutaan pureutua erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään, mutta myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Ohjelma on laaja-alainen. Se kattaa eri sektorit, kuten ruokajärjestelmän kokonaisuudessaan, mikä antaa mahdollisuuksia tunnistaa eri tavoitteiden välisiä ristiriitoja ja yhteishyötyjä. Läpileikkaavana teemana on toteuttaa uudistukset taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Komissio on tunnistanut tarpeen ja kiireen uudistaa talousjärjestelmää kokonaisvaltaisesti. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on lähtölaukaus tämän välttämättömän siirtymän toteuttamiseksi. Koronakriisi ei ole syy jäädä lähtötelineisiin. Päinvastoin se kannattaa ymmärtää mahdollisuutena lähteä aiottua ripeämmin liikkeelle.
Haasteita politiikkajohdonmukaisuuden toteutuksessa
Vaikka ohjelmaa voidaan pitää monin tavoin ansiokkaana, kestävyyden näkökulmasta ohjelmassa on joitain valuvikoja. Toimivia globaaleja luonnonjärjestelmiä ja ekosysteemipalveluja ei edelleenkään ymmärretä hyvinvoinnin perustana. Niihin suhtaudutaan pikemminkin välineenä lyhyemmän aikavälin hyvinvoinnin turvaamisessa. Näkökulma on edelleen ihmis- ja talouskeskeinen. Vinoumaa on myös siinä, että nykyistä jatkuvaan kasvuun perustuvaa talousjärjestelmää ei uskalleta kyseenalaistaa. Painopiste on pitkälti tuotantojärjestelmien uudistamisessa eikä kulutuksessa, joka kysynnän kautta ylläpitää ja ruokkii kestämätöntä tuotantoa. Järjestelmämuutokseen tarvitaan mukaan kaikki osapuolet.
Taloudellinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen hyväksyttävyys ovat kestävän siirtymän ehdottomia edellytyksiä.
Taloudellinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen hyväksyttävyys ovat kestävän siirtymän ehdottomia edellytyksiä. Ohjelma ei kuitenkaan ota kantaa miten ja missä määrin voidaan varmistaa oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Miten ihmisten toimijuutta ja maailmankuvan muutosta voisi tukea? Sitä tarvitaan muutoksen legitimoimiseksi. Ohjelma peräänkuuluttaa heikommassa asemassa olevien ihmisten aseman parantamista, mutta ei ota selkeästi kantaa varakkaimpien ihmisryhmien mahdolliseen kohtuuttoman suureen kulutukseen ja luonnonvarojen käyttöön. Konkretian puuttuessa on vaarana, että oikeudenmukaisuus jää periaatteen tasolle.
Green Deal koronatestissä
Vain pari kuukautta ohjelman julkistamisen jälkeen koronaepidemia alkoi koetella Eurooppaa. Hyvään vauhtiin päässyt ohjelman toimeenpano ja laajempi ilmastokeskustelu ovat saaneet ainakin hetkeksi väistyä koronatoimien tieltä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Miten käy Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Suomen hallitusohjelman, jotka ovat kunnianhimoisesti lähteneet edistämään kestävää kehitystä? Voiko koronan jälkihoidon ja kestävän kehityksen tavoitteita viedä eteenpäin rinta rinnan?
Komissio on jo linjannut, että Green Deal säilyy politiikkaprioriteettina pandemiasta huolimatta, mutta esimerkiksi biodiversiteettistrategian ja ”Pellolta pöytään” -ruokaohjelman toteutus viivästyy. Ohjelman rahoittamiseksi on suunniteltu noin 1 biljoonan investointiohjelmaa ja oikeudenmukaisuussiirtymän rahastoon oli esitetty 7,5 miljardin euron uutta rahoitusta ja saman verran jäsenvaltioiden rahoitusta. Näitä suunnitelmia jouduttaneen tarkastelemaan uudelleen, kun jäsenmaat ovat koronatilanteen hoitamiseksi joutuneet järjestelemään talouttaan uudella tavalla ja jopa ottamaan velkaa. Mahdollisuudet saada koronakriisin jälkihoidosta tukea Green Dealin vauhdittamiseen on kuitenkin jo tunnistettu. Rohkeimmat ovat esittäneet, että Green Deal voisi helpottaa koronan aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista. Tutkimuksella on nyt tuhannen taalan paikka tuoda esiin, miten yhteishyötyjä voidaan parhaiten saavuttaa. Voimme lähteä viemään käytäntöön jo olemassa olevia vihreän talouden ja hyvinvoinnin ratkaisuja sekä kehittää uusia julkisen ja yksityisen sektorin toimia yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.
Kestävyysmurros rakentuu kriisin raunioille
Kestävyystutkijat ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet kokonaisvaltaista järjestelmämurrosta kestävyyden edistämiseksi. Sitä myös on tavoiteltu vihreän kehityksen ohjelmassa. Tällaista järjestelmämurrosta on toisinaan pidetty myös liian vaikeasti toteutettavana. Pandemiaan reagointi on edellyttänyt hallitukselta jopa ihmisten perusoikeuksien rajoittamista poikkeuslain avulla. Poikkeustoimista luovutaan mahdollisimman pian tilanteen salliessa. Kokonaisvaltainen järjestelmämurroksen edistäminen perustuu täysin normaalitilanteen ohjauskeinoihin. Koronakriisin myötä aiemmin varaslähtönäkin pidetty ripeys voi nyt olla sallittua.
Koronakriisi on näyttänyt, mitkä ovat yhteiskunnan haavoittuvimmat osa-alueet ja ryhmät ja tuonut eteen inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä sekä epävarmuutta tulevaisuudesta.
Koronakriisi on näyttänyt, mitkä ovat yhteiskunnan haavoittuvimmat osa-alueet ja ryhmät ja tuonut eteen inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä sekä epävarmuutta tulevaisuudesta. Näistä poikkeustilan esiin nostamista sivuvirroista maksetaan kova hinta. Nopeiden ratkaisujen löytäminen niihin on tärkeää. Kaikkien etu olisi nyt kytkeä nämä ratkaisut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin siten, että ne tukevat toisiaan. Kriisin myötä kansalaiset ovat joutuneet ottamaan käyttöön uusia taitoja ja resursseja. Monen kokemus on, että resurssien uudelleentarkastelu ja oppiminen voi olla myös innostavaa, voimaannuttavaa ja yhteisöllisyyttä lisäävää. Tämä kokemus voi tarjota mahdollisuuksia aivan uusien toimintatapojen luomiseen. Sitä kautta löytyy sellaisia uusia peruspilareita, joiden varaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutus ja kestävyysmurroksen edistäminen rakentuvat.
Tämä kirjoitus perustuu osittain Kestävyyspaneelin 25.3.2020 antama lausunto Tulevaisuusvaliokunnallevihreän kehityksen ohjelmasta. Lisäksi lähteenä on käytetty erilaisia asiantuntijapuheenvuoroja koronakriisin vaikutuksesta Green Dealin toimeenpanoon (esim. Club of Rome, IOGP, Foresight Climate & Energy, EURONEWS, euobserver).