Nykyisellä länsimaisella elämäntavalla ja kulutustasolla olemme ylittäneet luonnon kantokyvyn rajat. Jos luonto ei voi hyvin, ihmisetkään eivät voi hyvin ja maailma ympärillämme muuttuu toimintakelvottomaksi1. Meidän on siirryttävä maapallon rajoihin sovitettuun elämäntapaan eli tehtävä kestävyysmurros. Parhaillaan on meneillään voimakas globaali murros, jonka suuntaa ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Elämme koko ajan kuin veitsenterällä: emme tänään tiedä, mihin suuntaan globaali murros tulevaisuudessa kallistuu2.

Kuva: Jani Ikonen

Murroksen ohjaaminen kohti planetaarisia rajoja vaatii aktiivista toimijuutta3. Sen edellytyksenä on vankempi tulevaisuuslukutaito eli ihmisten kyky ymmärtää meneillään olevan murroksen luonnetta ja oman toiminnan osuutta tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä mahdollistavia toimintamuotoja ja rakenteita.

Toimiva demokratia perustuu ajatukseen hyvästä tulevaisuudesta, johon kansalaiset voivat vaikuttaa omilla teoillaan4. Tämä demokratian perusjalka on viime aikoina kuitenkin rapautunut. Meidän on tuettava ihmisten toimijuutta ja muokattava demokraattisia päätöksentekorakenteita niin, että näkymä tulevaisuuteen ei ole liian lyhytnäköinen ja itsekeskeinen.

Miksi? – Tieteelliset perusteet

Edustukselliseen demokratiaan perustuva päätöksenteko ei ole pystynyt kunnolla edistämään ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaatimia nopeita päätöksiä ja sitoutumaan niihin pitkäjänteisesti. Myös kansalaisten luottamus päätöksentekoon ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on kaventunut. Erityisesti nuorten luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt. Ilmastomuutos ja lajikato yhdessä maailman poliittisen tilanteen ja yhteiskunnassa vallitsevien arvojen kanssa aiheuttavat nuorissa kasvavaa epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta5.

Murroksessa elämiseen tarvitaan uudenlaista tulevaisuuslukutaitoa6,7. Kestävyysmurroksessa on perimmiltään kyse siitä, miten osaamme muuttaa ajatteluamme ihmisen suhteesta luontoon, toisiin ihmisiin ja tuleviin sukupolviin. Kyse on maailmankuvallisesta eli kulttuurisesta murroksesta, joka muuttaa kaikkea ihmistoimintaa aina taloudesta teknologiaan, luonnonvarojen käyttöön sekä arjen kulutuskäyttäytymiseen. Kulttuuri on ihmisten kesken jaettua ymmärrystä maailmasta ja tähän ymmärrykseen pohjautuvaa toimintaa. Toisin toimimisen kautta kulttuurilla on myös perustavanlaatuista ja vahvaa, jokaisesta ihmisestä lähtevää muutosvoimaa8.

Muutosvoimaa tukee tulevaisuusperintö9 eli taito toimia yhteisesti nykyhetkessä niin, että jätämme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän maailman perintönä tuleville polville. Tulevaisuusperintö, sen yhteinen pohdinta ja siihen liittyvä tieto sekä uudenlainen tulevaisuuslukutaito eivät pakota ketään muutokseen. Ne ovat kuitenkin maailmankuvallisen ja siten koko kestävyysmurroksen edellytyksiä ja tukevat sitä.

Maailmankuvallisessa, kulttuurisessa kestävyysmurroksessa kaikkien ihmisten osallisuus ja toimijuus on keskeistä. Murros etenee vain, kun riittävän moni kokee muutoksen tarpeelliseksi ja tunnistaa yhteisen muutoksen mahdolliseksi8. Toimivan demokraattisen järjestelmän on siten tuettava ihmisten mahdollisuuksia saada tietoa kestävyysmurroksesta, pohtia siihen liittyviä arvoja sekä löytää keinoja murroksen edistämiseksi ja näkemyksellisten kestävyysratkaisujen löytämiseksi yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Entä jos? – Tarvittavat ajattelutavan muutokset

Entä jos poliittisella päätöksenteolla tuettaisiin kestävyysmurrosta ja sen mahdollistavaa toimijuutta ja toimintaa? Tällöin poliittisen ohjauksen tavoitteena olisi talouskasvun sijaan jatkuvasti vahvistuva, maapallon rajoihin asettuva ja uudistava taloudellinen ja inhimillinen toiminta10, joka tukisi tulevaisuususkoa yhteiskunnassamme. Vahva kansalaisyhteiskunta auttaa löytämään uusia ratkaisuja ja maailmankuvallisia näkökulmia tulevaisuuden polttaviin ongelmiin.

Entä jos tieto ja tutkimus huomioitaisiin olennaisesti päätöksenteossa? Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin kytkeytyneisyyden tunnustaminen edellyttää tiedeperustaista, avointa ja demokraattista päätöksentekoa hallinnon eri tasoilla. Silloin tieto luonnon ja ihmisten tilasta olisi laajasti ihmisten saatavilla ja puntaroitavissa. Lainsäädäntö turvaisi, että puntaroitu tieto huomioidaan päätöksenteossa ja tavalla, joka ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet.

Entä jos kansalaiset voisivat vaikuttaa suoraan päätöksentekoon? Tämä vahvistaisi toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tällöin jokainen meistä joutuisi miettimään omien päätöstensä perusteluita ja vaikutuksia. Myös päätöksenteon tietoperusta paranisi, kun kuultavien tahojen joukko laajenisi etujärjestöistä eri ihmisryhmiin.

Miten? – Politiikkatoimia

Ylisukupolvisen vastuun ja toimijuuden vahvistaminen vaatii muutoksia kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan rakenteissa. Ihmisten toimijuutta ja päätöksenteon tulevaisuuden horisonttia voidaan vahvistaa seuraavilla uudistuksilla.

Otetaan käyttöön vahva sukupolvivastuulaki. Suomessa on jo valmisteilla uudenlainen puitelaki11, joka varmistaisi tulevien sukupolvien huomioonottamisen tämän päivän päätöksenteossa. Sukupolvivastuulaki perustuisi tulevaisuusselontekoon ja vahvistaisi pitkän aikavälin ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden huomioimista politiikassa lyhyen aikavälin intressien sijaan. Kyseisen puitelain täytäntöönpano seuraavalla hallituskaudella on tärkeää. Niin ikään valmisteilla olevasta sukupolvivastuulaista on luotava riittävän vahva, jotta sillä on todellista vaikutusta sektorilainsäädäntöön12.

Vahvistetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon. Ympäristölainsäädännön yksinkertaistaminen ja lupaprosessien nopeuttaminen vaarantavat kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja kantelumenettelyjä. Tämä muutossuunta on käännettävä13. Meille on kertynyt jo paljon hyviä kokemuksia neuvotteluista, joissa paikallisia kiistoja on ratkottu riippumattomien välittäjäorganisaatioiden avulla14. Riippumattoman välittäjätahon toimintamalli voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa julkisena palveluna tärkeissä kestävyysmurroksen investointihankkeissa.

Vahvistetaan kansalaispaneelien käyttöä osana päätöksentekoa vakiinnuttamalla niille selkeät toimintatavat. Kansalaispaneelit ovat uusi puntaroivan demokratian muoto, jossa satunnaisotannalla valitut kansalaiset pääsevät yhdessä luomaan tietoon pohjautuvan näkemyksen ja suositukset päätöksenteon tueksi15. Kansalaispaneeleista saadut kokemukset ovat olleet lupaavia16,17. Kansalaispaneelit sopivat näkemyksiä jakaviin aiheisiin, joista päättäminen vaatii monien näkökulmien huomioimista. Kansalaispaneeleja on järjestetty ilmasto- ja luontoasioista18, ja nuoret ovat antaneet oman kannanottonsa esimerkiksi nuorisorikollisuuden ehkäisystä19, kansallisesta ruokastrategiasta20 sekä lasten ja nuorten osallistumisesta päätöksentekoon21. Vuonna 2026 järjestetään ensimmäinen kansalaiskokous työperäisestä maahanmuutosta22. Kansalaispaneelien kannanottojen huomioimiseen päätöksenteossa ei kuitenkaan ole vielä selkeitä rakenteita. Eduskunta ja kunnallisvaltuustot on velvoitettava käsittelemään kansalaispaneelien kannanotot osana päätöksentekomenettelyjään. Kansalaispaneelit tarjoavat yhden tavan lisätä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kansalaisosallistumisen muotoja on tärkeää kehittää monipuolisesti siten, että erilaisten ihmisten näkemykset tulevat huomioiduksi.

Lisätään päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Avoin ja rationaalinen päätöksenteko lisää luottamuksen ilmapiiriä yhteiskunnassa. Avoimuusrekisterin käyttöä on syytä vahvistaa, jotta päätöksentekijöihin kohdistuva vaikuttaminen on läpinäkyvää. Päätöksenteon perusteita on avattava ja päätösten tietoperusta tuotava näkyville hallinnon eri tasoilla. Myös medialla on vastuunsa tässä23. Läpinäkyvyyttä vaatimalla on mahdollista tehdä näkyviksi erilaisia ”maan tapoja”, jotka tällä hetkellä lisäävät ihmisten epäluottamusta. Toiminnan läpinäkyvyys on keskeinen tekijä hallinnon lisäksi myös luottamusta herättävässä yritystoiminnassa.

Vahvistetaan avointa, tieteeseen ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Päätöksenteon ja lainsäädännön valmistelun on perustuttava tutkittuun tietoon. Soveltavaa päätöksentekoa tukevaa tietoa ja riippumatonta arviointia tarvitaan avoimen ja pitkäjänteisen päätöksenteon tueksi. Vain poikkitieteellisen tutkimuksen avulla päätösten yhteisvaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi luontoon, ihmiseen ja talouteen. Tiedeperustaisen päätöksenteon rakenteita on vahvistettava yhdenmukaistamalla ja vahvistamalla kansallisten tiedepaneelien asemaa ja resursseja. Luotettavan tiedon karttumisen perusta on tieteen vapaus, mikä turvataan vakailla korkeakouluille osoitettavilla resursseilla.

Tuetaan ihmisten aktiivista toimijuutta vahvalla sivistystyöllä. Ihmisille on oltava tarjolla tietoa kestävyysmurroksen tarpeesta. Tarvitsemme erilaisia foorumeita nykyisen toiminnan pohtimiseen ja arviointiin yhdessä muiden kanssa. Näitä tarjoavat vapaa sivistystyö, nuorisotyö, kirjastot, museot ja arkistot. Näiden ohessa taide avaa ihmisille näkymiä merkityksellisen elämän ja tulevaisuuskuvien pohtimiseen24. Yhteisluomisen menetelmät auttavat ihmisiä edistämään kestävyysmurrosta konkreettisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi museoissa järjestettävät tulevaisuusperintöverstaat9. Ihmisten toimijuutta tukevan sivistystyön toimintaedellytykset on turvattava.

Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa varmistamalla kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset. Organisoitunut yhteistoiminta kansalaisjärjestöissä ja yhdistyksissä vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä sekä paikallisesti että sitä laajemmin. Se mahdollistaa myös ylisukupolvisen toiminnan. Yhteiskunnassa, jossa tuetaan tiedon saantia, oppimista ja toimijuutta, järjestöjen ja yhdistysten yhteistoiminnan muodot tukevat ihmisiä, jotka haluavat järjestyneesti edistää kestävyysmurrosta ja kehittää kestävyysratkaisuja. Kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava monipuolisesti ihmisten yhteistoiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien tueksi.

Kirjoitus on osa Kestävyyspaneelin hallitusohjelmavisioon kytkeytyvää blogitekstien sarjaa, jossa kunkin blogitekstin vetovastuussa ovat sen aiheen asiantuntijapanelistit muiden panelistien tukemana. Tämän blogitekstin ensisijaisina asiantuntijoina olivat Katriina Siivonen (tulevaisuudentutkimus, kulttuurinen kestävyysmurros) ja Minna Kaljonen (oikeudenmukainen kestävyysmurros, politiikka ja ohjaus).

Lähteet

1Planetary Health Check. (2026). Planetary Heatlh Check 2026: A Scientific Assessment of the State of the Planet. https://www.planetaryhealthcheck.org/.

2Hulme, M. (2021). One Earth, Many Futures, No Destination. In S. Böhm, & S. Sullivan (Eds.). Negotiating Climate Change in Crisis. Cambridge, UK: Open Book Publishers, 3–11.

3Huttunen, S., Kaljonen, M., Lonkila, A., Rantala, S., Rekola, A., & Paloniemi, R. (2021). Pluralising agency to understand behaviour change in sustainability transitions. Energy Research & Social Science 76. https://doi.org/10.1016/j.erss.2021.102067.

4Miettinen, T. (2024). Demokratian aika. Teos, Helsinki.

5Laine, S., & Happonen, K. (2025). Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 80. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, opetus- ja kulttuuriministeriö. https://doi.org/10.57049/nts.1883.

6Ahvenharju, S. (2023). Futures consciousness as a human anticipatory capacity: Definition and measurement. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8892-1.

7Kaljonen, M., Varho, V., Sonck-Rautio, K., Ritola, R., & Savikurki, A. (2025). Future images of youth on food systems transformation – study with the Finnish high school students. Futures 167, 103568. https://doi.org/10.1016/j.futures.2025.103568.

8Siivonen, K., & Kockel, U. (2026). Cultural Sustainability Transformation: The Transformative Role of Heritage Futures. In U. Kockel, R. Haanpää, M. Nic Craith, & K. Siivonen (Eds.), Creative Perspectives on Sustainable Nature-Culture Relationships: Beyond the Anthropocene. London: Routledge, 21–38.

9Paaskoski, L., Siivonen, K., Vähäkari, N., Latvala-Harvilahti, P., Pelli, P., Granlund, M., & Hujala, T. (2022). Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas. Käsikirja museoiden ekososiaaliseen sivistystyöhön. Luston julkaisuja 6. Savonlinna: Suomen metsämuseo Lusto.

10Marelli, L., Gastaldi, C., Trane, M., Guerreiro Miguel, M., Delgado-Callico, L., Borchardt, S., Barbero Vignola, G., Acs, S., Georgakaki, A., Gourdon, T., Seigneur, I., M’Barek, R., Listorti, G., Mancini, L., Pasqualino, R., Sanyé-Mengual, E., Maroni, M., & Beltrán Miralles, M. (2026). A pathway to Europe’s competitiveness: The clean transition. In C. Black, M. Carlotti, L. Delgado Callicó, & M. Trane (Eds.), Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2026. https://data.europa.eu/doi/10.2760/6648758.

11LA 24/2026 vp. Lakialoite laiksi sukupolvivastuusta, ennakointia ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta toteuttavasta suunnittelusta ja arvioinnista. Eduskunta. 23.6.2026. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2026-AK-37946.

12Ks. Mutanen, A. (2023). Tulevien sukupolvien oikeuksien turvaaminen suomalaisessa valtiosääntöoikeudessa. Lakimies 7–8/2023, 1080–1108 & Korhonen, S., Puumalainen, M., & Vataja, K. (2026). Tulevat sukupolvet lainsäädännössä ja päätöksenteossa: Selvitys kehittämistarpeista Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2026:14. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5568-4

13European Commission. (2026). Simplification. Available (accessed 9.10.2026): https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/simplification-implementation-and-enforcement/simplification_en.

14Kangasoja, J., Kotilainen, J., Luoma, E., Näsman, M., Peltonen, L., & Turunen, J.-P. (2024). Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys: Pelikirja. Akordi Oy:n julkaisuja. https://akordi.fi/wp-content/uploads/2024/12/Akordin_Vihrean_Siirtyman_pelikirja_web.pdf.

15Saloranta, P. (n.d.). Kansalaispaneelit. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://www.sitra.fi/projektit/kansalaispaneelit/.

16Lorenzoni, I., Jordan, A.J., Sullivan-Thomsett, C., & Geese, L. (2025). A review of national citizens’ climate assemblies: learning from deliberative events. Climate Policy, 25; (9), 1546–1562. https://doi.org/10.1080/14693062.2024.2449416.

17Huttunen, S., Kulha, K., Kyllönen, S., Mela, H., Ojanen, M., Soini, K., Sorvali, J., Suni, N., & Saarikoski, H. (2025). Deliberating justice in citizen jury processes: lessons for just transitions governance. Environmental Policy and Governance, 35, 868–881. https://doi.org/10.1002/eet.70010.

18Ympäristöministeriö. (n.d.). Luonnon tilan parantamisen kansalais­paneeli. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://ym.fi/kansalaispaneeli2025.

19Oikeusministeriö. (2026). Rikoksentorjuntaneuvosto tiedottaa: Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://oikeusministerio.fi/-/nuorten-kansalaispaneeli-tuotti-hyvia-ehdotuksia-nuorisorikollisuuden-ehkaisyyn.

20Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, & Teknologian tutkimuskeskus VTT. (2026). Nuorten ruokaraati: Kansalaispaneeli Kansallisen ruokastrategian 2040 toimeenpanon tueksi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2026:4. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/7abc0d17-cae1-4d3d-90d1-4cc394c1219d.

21Oikeusministeriö, & sosiaali- ja terveysministeriö. (2026). Lasten ja nuorten kansalaispaneeli: nuoria on kuunneltava aidosti päätöksenteossa. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://oikeusministerio.fi/-/1271139/lasten-ja-nuorten-kansalaispaneeli-nuoria-on-kuunneltava-aidosti-paatoksenteossa.

22Turun yliopisto. (n.d.). Kansalaiskokous työperäisestä maahanmuutosta. Demokratian uudistamisen tutkimusryhmä. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://sites.utu.fi/demokratia/kansalaiskokous/.

23Ks. Mervaala, E. (2026). Decoupled Temporal Tensions: Evolving Articulations of Climate Change and Economic Growth in Finnish Media. Dissertationes Universitatis Helsingiensis 67/2026. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/625478 & Manninen, M. (2026). Usko jatkuvaan talouskasvuun on journalistinen häkki, sanoo Erkki Mervaala. Journalisti, 20.5.2026. Saatavissa (viitattu 9.10.2026): https://journalisti.fi/artikkelit/2026/05/usko-jatkuvaan-talouskasvuun-on-journalistinen-hakki-sanoo-erkki-mervaala/.

24Latvala-Harvilahti, P., & Laurén, K. (2026). Mire Art, Environmental Concern, and the Changing Cultural Heritage. In U. Kockel, R. Haanpää, M. Nic Craith, & K. Siivonen (Eds.), Creative Perspectives on Sustainable Nature-Culture Relationships: Beyond the Anthropocene. London: Routledge, 86–101.