Kestävyyskysymykset ovat yhä voimakkaammin esillä mediassa. Mutta miten näistä teemoista keskustellaan ja kenen ääni keskusteluissa kuuluu? Kuka määrittelee mitkä kestävyyskysymykset nousevat keskusteluissa esiin? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kestävyyspaneelin järjestämässä paneelikeskustelussa SuomiAreenassa maanantaina 12. heinäkuuta 2021.
Kestävyyspaneeli osallistui tänä vuonna SuomiAreenaan järjestämällä keskustelutilaisuuden, jossa pureuduttiin mediakeskusteluun kestävyydestä kolmen teeman avulla. Tilaisuuden tallenne on nyt katsottavissa MTV-palvelusta. Paneelikeskusteluun osallistuivat Kestävyyspaneelin jäsen professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, päätoimittaja Orna Ben Lulu RARE Mediasta sekä toimittaja Jarno Hartikainen Helsingin Sanomista. Tilaisuutta juonsi toimittaja Reetta Räty.
Ketä mediassa kuullaan kestävästä taloudesta talousviisaana?
Ensimmäiseksi keskustelussa pohdittiin, sitä otetaanko muita kuin talouskasvusta lähteviä ajatuksia julkisessa keskustelussa vakavasti. Panelistit keskustelivat muun muassa siitä, miten tällä hetkellä mediakeskustelu taloudesta pohjautuu talouskasvun mittareihin, sen sijaan, että hyödynnettäisiin kestävän kasvun mittareita. Puheenvuoroissa korostuikin erityisesti bruttokansantuotteen (BKT:n) riittämättömyys ihmisen hyvinvoinnin ja luonnonmonimuotoisuuden säilymisen mittarina.
– Jos tavoitteenamme on planeetan säilyminen elinkelpoisena ihmiskunnalle, tulee keskusteluissa huomioida muut mittarit BKT:n lisäksi. Meidän täytyy mitata yhtä vakavasti luontokatoa, ilmastonmuutosta ja hälyttävää eriarvoisuuden kasvua, jolloin on mahdollista tarkastella oikeaa kokonaiskuvaa. Tämä on eri asia kuin vaatimus talouskasvun pysäyttämisestä, kiteytti professori Minna Halme.
Keskusteluissa sivuttiin myös toimituksien inklusiivisuutta ja sitä, miten esimerkiksi toimituksien moninaisuus vaikuttaa mediasisältöihin sekä siihen, miten kestävyydestä yleisesti puhutaan mediassa. RARE Median päätoimittaja Orna Ben Lulu korostikin inklusiivisuuden tärkeyttä toimituksissa, jotta mediakeskustelu pohjautuu aidosti kestävän kehityksen tavoitteisiin.
– RARE:n tuottaman selvityksen mukaan suomalaiset toimituskunnat ovat keski-ikäisiä, keskiluokkaisia ja valkoisia. Tämä rajaa näkökulmia mistä asioita tutkitaan, Ben Lulu huomautti.
Miltä tämän päivän mediakeskustelu kestävyydestä näyttäytyy tulevaisuudesta käsin?
Keskustelun toisena teemana oli ylisukupolvisuus. Teemaa lähestyttiin pohtimalla miltä tämänhetkinen mediakeskustelu kestävyydestä näyttäytyy tulevaisuudesta käsin.
Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikaisen mukaan media on ollut hidas aloittamaan syvällisen käsittelyn ilmastonmuutoksen seurauksista.
– Tulevaisuuden silmin median herääminen ilmastonmuutoksen vakavuuteen tulee näyttämään hitaalta, Hartikainen kiteytti.
Keskustelua herätti myös toimittajien oma rooli kestävyyskeskustelussa. Onko median tehtävä raportoida menossa olevaa tuhoa vai aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan keskusteluun? Nämä kysymykset nostattivat osittain eriäviä mielipiteitä, mutta panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimustuloksia tulisi hyödyntää aikaisempaa paremmin mediasisällöissä kestävyyskysymyksistä puhuttaessa. Esimerkiksi tutkimustulokset hälyttävästä luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta koettiin tukevan mediasisältöjä, jotka raportoivat näistä asioista niiden ansaitsemalla vakavuudella. Toimittajien rooli nähtiinkin erittäin tärkeänä näiden tutkimustulosten tuomisessa mukaan julkiseen keskusteluun.
Miten ylikulutusta voidaan hillitä – onko lihansyönti perusoikeus?
Keskustelun kolmantena teemana pureuduttiin ylikulutukseen ja sen hillitsemiseen hyödyntäen lihansyöntiä esimerkkinä. Tässä yhteydessä panelistit korostivat erityisesti rakentavan keskustelukulttuurin merkitystä, jotta somesodista päästäisiin aidosti kohti kestävyysmurrosta tukevaa dialogia. Konkreettisesti tämä nähtiin mahdollisena muun muassa lihansyöntiä käsiteltäessä niin, että mediasisällöissä pyrittäisiin korostamaan kasvipainotteisen ruokavalion hyötyjä niin yksittäiselle kuluttajalle kuin lihankorvikkeita valmistavalle suomalaisyritykselle.
Kestävyyskysymykset läpileikkaavasti toimituksien sisältöihin
Tilaisuuden lopuksi syvennyttiin myös siihen, miten toimituksissa voitaisiin vastata kestävyyshaasteisiin aikaisempaa paremmin ja siten myös edistämään kestävyysmurrosta. Tässä yhteydessä keskustelussa mukana olleet toimittajat Hartikainen ja Ben Lulu nostivat esiin toimituksien tarpeen muuttua ja käsitellä kestävyyskysymyksiä läpileikkaavasti.
Kestävyyskysymysten läpileikkaavuutta toimituksien sisällöissä korosti myös Kestävyyspaneelin jäsen professori Minna Halme, joka esitti tilaisuuden lopuksi toiveensa kaikille toimittajille:
– Toimituksissa tulisi sillä samanlaisella vakavuudella millä tällä hetkellä raportoidaan yleisesti taloudesta ja politiikasta raportoida myös kestävyyskysymyksistä. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja eriarvoisuuden kasvua esiin tuovien näkökulmien tulisikin näkyä läpileikkaavasti kaikissa sisällöissä, Halme tiivisti.
Tilaisuus järjestettiin osana Tutkitun tiedon teemavuotta.
Katso tilaisuuden tallenne MTV-palvelusta.
Keskustelua aiheesta voi jatkaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #KestävyysMediassa.