Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen järjestelmä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden muotoiluun ja toimeenpanoon osallistuu niin poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita kuin kansalaisjärjestöjen edustajia. Keskiössä – ja maailmanlaajuisesti erityisyyksiä – ovat pääministerin johtama Kestävän kehityksen toimikunta sekä hallinnon ytimessä Valtioneuvoston kansliassa sijaitsevat kestävän kehityksen sihteeristö sekä koordinaatioverkosto, jonka toimintaan osallistuvat kaikki eri ministeriöt. Kestävyyspaneelin tehtävä tässä kokonaisuudessa on haastaa ja tukea kestävän kehityksen politiikan muotoilua sekä arvioida politiikan suuntia ja toimia.
POLKU2030 -hankkeessa arvioimme Suomen kestävän kehityksen politiikkaa laaja-alaisesti. Politiikasta tunnistettiin monia vahvuuksia, kuten monipuolinen ja osallistava toimintamalli, jonka ansiosta kestävyyden kysymyksiä on mahdollista tarkastella eri näkökulmista ja sovitella eri intressejä yhteen. Tehtävää on vielä muun muassa tavoitetasojen määrittelyssä, eri politiikkalohkojen johdonmukaisessa suuntaamisessa kestävän kehityksen tavoitteita kohti sekä Suomen rajojen yli läikkyvien vaikutusten tunnistamisessa − ja tieteellisen tiedon ja asiantuntemuksen hyödyntämisessä tässä kaikessa. Arvioinnissa oli kehittävä ote, ja teimme myös suosituksia kestävän kehityksen politiikan vahvistamiseksi jatkossa. Pääasiallinen viesti on, että kestävä kehitys on tuotava entistä vahvemmin päätöksenteon ytimiin.
Uuden, vuonna 2019 aloittaneen paneelin toivotaan keskittyvän kestävän kehityksen yksittäisten sisältökysymysten analyysin sijaan kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien, aikajänteiden ja politiikkojen välisiin kytkentöihin. Lisäksi sen toivotaan suuntautuvan vahvasti ulospäin
Arvioinnissa tarkastelimme myös asiantuntijapaneelin roolia. Sitran isännöimä ensimmäinen kestävyyspaneeli aloitti toimintansa vuonna 2013, ja oman aikansa vei se, että paneeli löysi oman paikkansa tieteen ja politiikan välimaastossa. Arvioinnissa kävi ilmi, että paneeli on edelleen varsin heikosti tunnettu, eikä se ole kyennyt vaikuttamaan suuresti keskeisiin politiikkaprosesseihin − mikä onkin haastava tehtävä! Paneeli tuki ja sparrasi kuitenkin merkittävällä tavalla kestävän kehityksen sihteeristöä ja osin myös toimikuntaa työssään.
Toiveet uudelle paneelille korkealla
Uuden, vuonna 2019 aloittaneen paneelin toivotaan keskittyvän kestävän kehityksen yksittäisten sisältökysymysten analyysin sijaan kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien, aikajänteiden ja politiikkojen välisiin kytkentöihin. Lisäksi sen toivotaan suuntautuvan vahvasti ulospäin. Paneelin toivottiin edelleenkin sparraavan kestävän kehityksen toimikuntaa, mutta sen lisäksi sen tulisi toimia vahvemmin laaja-alaisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Ministeriöt toivoivat paneelin etenkin tulkitsevan toimenpiteiden laajoja, systeemisiä vaikutuksia ja tuovan painokasta “tieteellisen omantunnon” ääntä yhteiskunnalliseen keskusteluun.
POLKU2030-arvioinnissa ehdotamme, että Suomi määrittelisi oman kansallisen tulkintansa ja määrälliset tavoitteet sille, miten Agenda2030-tavoitteet saavutetaan. Tässä työssä tiedeyhteisön tuki on ensiarvioisen tärkeää, ja osansa prosessissa tulisi olla myös kestävyyspaneelilla.
Odotukset uudelle paneelille ovat korkealla. Se on viesti siitä, että tutkimustietoa kaivataan päätöksentekofoorumeilla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kymmenen uutta panelistia edustavat kukin alansa huippuosaamista, jota he voivat tarjota kokonaisnäkemyksen rakentamiseen. Itsensä lisäksi he tavallaan edustavat laajemmin alaansa ja verkostojaan − panelistien tehtävä on kehittää toimintamalleja, joilla tiedeyhteisö ja sen asiantuntemus saadaan laajemmin mukaan dialogiin yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
Paneelin uusi, kolmen organisaation yhdessä tarjoama kotipesä voi olla hyvä avaus, mutta vaatii myös näiden organisaatioiden vahvaa panostusta ja tukea panelistien työlle. Toivotamme uudelle paneelille onnea ja rohkeutta tärkeässä tehtävässä!
Kirsi-Marja Lonkila, Demos Helsinki
Kirjoittaja toimii vanhempana asiantuntijana ajatushautomo Demos Helsingissä, ja on yksi POLKU2030-raportin kirjoittajista.