9.9.2025

Suomi esitteli kolmannen kansallisen Agenda2030-maaraporttinsa YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa (HLPF) New Yorkissa 22. heinäkuuta 2025.

Pääministeri Petteri Orpo johti Suomen valtuuskuntaa ja piti puheen foorumin täysistunnossa. Puheessaan pääministeri korosti Suomen sitoutumista monenväliseen yhteistyöhön ja YK:n rooliin globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Hän totesi, että Suomella on edelläkävijyydestään huolimatta vielä paljon työtä tehtävänä ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä poliittista sitoutumista ja koko yhteiskunnan osallistumista.

Maaraportti osoittaa, että Suomi on saavuttanut noin 86 prosenttia YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. Näin ollen Suomi on jo viidettä kertaa peräkkäin ykkössijalla kansainvälisessä vertailussa tavoitteiden toimeenpanossa. Maaraportti perustuu laajaan yhteiskunnalliseen osallistamiseen ja tieteelliseen asiantuntijanäyttöön. Se tuo esiin sekä Suomen edistysaskeleet että muun muassa ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja sosiaaliseen eriarvoistumiseen liittyvät haasteet.

Kestävyyspaneelilta pyydettiin raporttiin arviota Suomen edistymisestä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Lausunnossaan paneeli toteaa, että Suomi on vahvoilla osaamisen ja koulutuksen osalta, mutta yhteiskunnan hyvinvointi on rakentunut huomattavan ekologisen velan varaan. Paneeli peräänkuuluttaa uskottavampia kansallisia strategioita, systeemistä ajattelua, tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa sekä rohkeita ja osallistavia visioita kestävästä tulevaisuudesta.

Paneelin mukaan Suomen kestävyyspolitiikan hajanaisuus ja koordinaation puute heikentävät muutoksen vaikuttavuutta. Kansallisen kestävän kehityksen politiikan koordinointimalli on monimutkainen ja vakiintumaton, mikä johtaa vision ja johtajuuden puutteeseen. Päätöksentekijöiltä puuttuvat selkeät ja määrätietoiset toimintasuunnitelmat sekä ymmärrettävät kynnysarvot ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Paneeli painottaa myös systeemisen ajattelun merkitystä: kestävyyspolitiikan tulee sisältää sekä sektorikohtaisia että siilot ylittäviä arviointeja, jotka huomioivat yhteiskunnan monimutkaiset riippuvuudet kuten kiertotalouden ja uusiutuvan energian yhteydet kansalliseen huoltovarmuuteen. Ilman kokonaisvaltaista tarkastelua yksittäisten tavoitteiden edistäminen voi johtaa erillisiin toimenpiteisiin, jotka eivät aidosti edistä kestävyysmurrosta.

Tieteeseen perustuva päätöksenteko on keskeinen osa kestävyyden edistämistä. Suomessa on kansainvälisesti arvostettua kestävyystutkimusta, jonka tuottama tieto on keskeistä kestävyysmurroksen ymmärtämisessä ja ohjaamisessa. Tieteellisen tiedon hyödyntämisen rakenteita on vahvistettava. Samalla tarvitaan rohkeita ja myönteisiä tulevaisuuskuvia, jotka innostavat yhteiskunnan eri ryhmät mukaan muutokseen, Kestävyyspaneeli muistuttaa.

Lisätietoa