17.4.2026
Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin vuosittain neljän maapallon luonnonvarat. Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus voidaan turvata vain, jos yhteiskunnan toiminta sovitetaan maapallon rajoihin. Kestävyyspaneelin julkaisema hallitusohjelmavisio on tiedeperustainen kokonaisuus, joka tukee päätöksentekoa yli hallituskausien. Hallitusohjelmavision voi lukea täältä.
Elinvoimainen luonto on ihmisten hyvinvoinnin ehdoton edellytys. Jatkamalla ympäristön järjestelmällistä tuhoamista murennamme elämämme edellytykset ja yhteiskunnan vakauden. Ilman perusteellista suunnanmuutosta etenemme kohti vaikeasti hallittavia seurauksia. Pahenevat luontokriisit näkyvät muun muassa lisääntyvinä sään ääri-ilmiöinä, kasvavana pakolaisuutena, ruoantuotannon häiriöinä sekä pandemioiden yleistymisenä. Suomen on tehtävä kestävyysmurros, eli siirryttävä kestämättömästä nykytilanteesta maapallon rajoihin sovitetun hyvinvoinnin tavoitteluun.
“Luonnon kantokyvyn ylittävä elämäntapamme uhkaa yhteiskunnan turvallisuutta. Niin kauan, kun ekokriisiä ei ratkaista kokonaisvaltaisesti, väkivaltaisten konfliktien määrä ja vakavuus tulee lisääntymään maailmanlaajuisesti”, sanoo Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, LUT-yliopiston ympäristötalouden professori Lassi Linnanen.
Kestävyyspaneelin laatiman hallitusohjelmavision perustana ovat neljä toisiaan tukevaa teesiä:
- Luonnon ja ihmisten hyvinvointi politiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi
- Osallistavasta päätöksenteosta keskeinen osa demokratiaa
- Planetaarinen turvallisuus politiikan keskiöön
- Talous reiluksi ja maapallon rajoihin
Teesien keskeinen ajatus on siirtyä talouskasvukeskeisyydestä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on asetettava luonnon kantokyky taloudellisen toiminnan reunaehdoksi ja huomioitava ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset kaikilla politiikan sektoreilla. Tämä edellyttää demokratian, oikeusjärjestelmän, turvallisuuden ja talouden perusteiden uudelleenajattelua.
“On välttämätöntä herättää keskustelua tilanteen vakavuudesta ja radikaalien, lukuisien toimenpiteiden tarpeellisuudesta, sillä ilman huomattavia yhteiskunnallisia muutoksia emme voi turvata lastemme ja tulevien sukupolvien hyvinvointia”, Linnanen korostaa.
Perustuslain mukaisesti vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille, ja julkisen vallan velvollisuutena on turvata terveellinen ympäristö ja osallistumisen mahdollisuudet. Nykyiset hyvinvointivaltion rakenteet – kuten koulutus, sosiaaliturva, kulttuuri ja sivistyspalvelut – luovat perustan kestävyysmurrokselle.
Kestävyyspaneelin visiossa talouspolitiikkaa ei ohjaa talouskasvu vaan kohtuusajattelu: ihmisten perustellut tarpeet turvataan ilman puutetta ja liiallista kulutusta. Kiertotaloudesta ja resurssiviisaudesta tehdään koko talousjärjestelmän perusta. Elämälle välttämättömät palvelut, kuten terveydenhuolto ja vesihuolto, säilytetään julkishyödykkeinä tai rajatun voitontavoittelun piirissä. Kansalaisten, paikallisyhteisöjen ja eri väestöryhmien todellisia vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan ja nuoret tuodaan päätöksenteon ytimeen.
”Tutkimusten mukaan talouskasvu ei ole parantanut suomalaisten hyvinvointia enää vuosikymmeniin. Talouden tulisi palvella elämää, ei toisinpäin”, Linnanen toteaa.
Visiota täydennetään myöhemmin toimenpidekokonaisuuksilla. Kestävyyspaneelin tavoitteena on herättää visionsa ja sitä tukevien toimenpiteiden kautta keskustelua kansalaisten ja sidosryhmien kanssa vision toteuttamisen edellytyksistä. Kestävyyspaneeli käynnistää dialogin nuorten tulevaisuudesta yhdessä Nuorten Agenda2030 – ja NUOLI-ryhmien kanssa Oodin Kino Reginassa 28.4. klo 17–19.