13.5.2026
Kestävyyspaneelin jäsen, professori Arto O. Salonen tuo esiin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Ylikulutustyöryhmälle annetussa asiantuntijalausunnossaan, että hyvä elämä planetaaristen rajojen puitteissa edellyttää siirtymää kohti kohtuullisempaa kulutusta ja laajempaa hyvinvointikäsitystä.
Lausunto liittyy tulevaisuusvaliokunnan ylikulutusta käsittelevän ohjausryhmän työhön, jossa tarkastellaan hyvän elämän edellytyksiä yhteiskunnassa, joka kuluttaa luonnonvaroja kohtuullisesti.
Kestävyyskriisi haastaa käsityksen hyvästä elämästä
Salosen mukaan ihmiskunnan toiminta on ylittänyt useita maapallon kantokyvyn rajoja ja kehityssuunta uhkaa elämän perustaa. Tilanne voi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin, jotka heikentävät ihmisten hyvinvointia ja lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta.
Samalla kuitenkin korostuu, että tulevaisuuteen voidaan edelleen vaikuttaa: suunnanmuutos on mahdollinen politiikan, tieteen ja arjen valintojen kautta.
Erityinen vastuu muutoksesta on vaurailla mailla, kuten Suomella, joissa luonnonvarojen kulutus asukasta kohden on korkeaa.
Talouskasvuriippuvuus hidastaa muutosta
Lausunnossa tunnistetaan keskeiseksi esteeksi nykyinen talouskasvuriippuvuus. Yhteiskunta perustuu oletukseen jatkuvasta kulutuksen kasvusta, mikä vaikeuttaa siirtymistä kohtuullisempaan elämäntapaan.
Salonen nostaa esiin, että vaikka materiaalinen elintaso on Suomessa pitkälti turvattu, hyvinvoinnin kokemukset eivät ole merkittävästi parantuneet vuosikymmeniin. Tämä viittaa tarpeeseen siirtää painopistettä elintasosta elämänlaatuun. Hyvinvoinnin kasvu ei enää synny lisääntyvästä kulutuksesta, vaan elämän merkityksellisyydestä, osallisuudesta ja yhteyksistä.
Kohtuus avaa tietä kestävälle hyvinvoinnille
Kohtuullinen kulutus tarkoittaa energian ja luonnonvarojen käyttöä niin vähän kuin mahdollista ja niin paljon kuin on välttämätöntä.
Keskeistä on:
- määritellä, mikä elämässä riittää,
- siirtää painopistettä aineettomiin hyvinvoinnin tekijöihin,
- vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja merkityksellisyyttä.
Kohtuus ei tarkoita pelkästään luopumista, vaan voi lisätä elämän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä.
| Termi | Määritelmä |
| Elämän tarkoitus | kukoistaminen, arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä |
| Työn tarkoitus | toimeentulo, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen, hyvän tulevaisuuden rakentaminen |
| Talouden järjestäytyminen | luottamukseen perustuvat arvoverkostot, jotka ovat anteliaita, kansalaisia osallistavia ja läpinäkyviä |
| Kansalaisuuden ilmeneminen | aktiivinen kansalaisuus, vahva kansalaisyhteiskunta |
| Luonnonvarat | jätettä ei ole – on vain raaka-ainetta, kiertotalous |
| Energia | puhdas energia, hajautettu energiantuotanto |
| Yhteiskunnan tarkoitus | elämän perustan vaaliminen ja ennallistaminen, luovuttamattoman ihmisarvon puolustaminen, kansalaisten kukoistaminen planetaarisissa rajoissa |
Lähde: Salonen, 2025.
Yhteisöt ja osallisuus muutoksen ajureina
Lausunnossa korostetaan, että hyvän elämän keskeiset tekijät löytyvät usein rahatalouden ulkopuolelta. Yhteisöllisyys, luottamus ja yhdessä tekeminen vahvistavat hyvinvointia samalla, kun ne voivat vähentää materiaalista kulutusta.
Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat:
- jakamistalouden käytännöt,
- paikallisyhteisöjen yhteistyö,
- kansalaislähtöinen toiminta arjen ongelmien ratkaisemiseksi.
Näiden kautta syntyy uusia tapoja järjestää taloutta ja arkea vähemmän luonnonvaroja kuluttavalla tavalla.
Hyvinvointimurros on jo käynnissä
Salosen mukaan merkkejä muutoksesta on jo nähtävissä. Yhä useampi suomalainen arvostaa elämänlaatua enemmän kuin aineellista vaurautta ja olisi valmis vähentämään kulutusta hyvinvoinnin parantamiseksi.
Muutos näkyy erityisesti siinä, että:
- merkityksellisyys ja yhteys toisiin korostuvat,
- elämän sisältö kiinnostaa enemmän kuin kulutusmahdollisuudet,
- hyvinvointi kytkeytyy yhä vahvemmin luontoon ja yhteisöihin.
Lausunnossa esitetään, että hyvän yhteiskunnan perusta rakentuu kahdelle keskeiselle periaatteelle:
- Elämän ekologisen perustan turvaamiselle.
- Ihmisarvon kunnioittamiselle.
Näiden pohjalta voidaan rakentaa tulevaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi toteutuu planeetan rajoissa.
Samalla korostuu yksilöiden arjen valintojen merkitys: pienistä teoista muodostuu yhdessä yhteiskunnallinen muutosvoima. Hyvä elämä kohtuullisen kulutuksen maailmassa rakentuu merkityksellisyyden, yhteyksien ja elämän laadun varaan.