Joulun sydän löytyy muualta kuin ostoskoreista

18.12.2025 Kestävyyspaneelin viestinnän asiantuntija Merja Turpeinen käsittelee tässä blogikirjoituksessa joulunviettoa rakenteellisen ylikulutuksen näkökulmasta. Joulukuun alussa tiedotimme Kestävyyspaneelin jäsenten Lassi Linnasen ja Niko Soinisen laatimasta lausunnosta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Ylikulutus-työryhmälle. Lausunnossa käsiteltiin rakenteellista ylikulutusta ja sen ratkaisuja. Rakenteellinen ylikulutus tarkoittaa, että yhteiskunnan institutionaaliset ja kulttuuriset rakenteet ohjaavat kohti kestämätöntä kulutusta. Kasvuriippuvainen talousjärjestelmä ja siihen kytkeytyvä julkinen talous edellyttävät jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen lisäämistä ja tehostamista. Joulu on yksi parhaista esimerkeistä siitä, kuinka …

Huoltovarmuutta kiertotaloudesta

Kestävyyspaneelin jäsen, vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta sekä kestävän liiketoiminnan professori Asta Salmi Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulusta käsittelevät tässä blogikirjoituksessa huoltovarmuutta kiertotalouden näkökulmasta. Huoltovarmuus on esillä lisääntyneiden sotilaallisten ja hybridiuhkien vuoksi. Huoltovarmuuden ytimessä on varautuminen kriiseihin ja häiriötilanteisiin, mutta se nähdään usein kapeasti ruoan, energian ja pommisuojien riittävyytenä. Huoltovarmuutta tulisi kuitenkin ajatella monimuotoisesti, yhteiskuntamme pitkäjänteisen selviytymiskyvyn vahvistamisena. Huoltovarmuuttamme ei uhkaa vain vihamielisten tahojen suoraan Suomeen kohdistuva hyökkäystoiminta. Yhteiskuntamme toimii …

Kohtuullistaminen sivistää yhteiskunnan

Olemme kiivenneet teollistumisen, teknologisoitumisen ja talouskasvun tikkaiden ylimmille portaille, mutta lisääntyvä tieto viittaa siihen suuntaan, että tikkaat nojaavat huteraa seinää vasten. Seinän huteruus johtuu siitä, että elämän perusta murenee planeetallamme (Cavaviuti-Wishart ym. 2024). Kohtuullistamista tarvitaan, sillä kansalaista kohden laskettu luonnonvarojen kulutus on Suomessa Euroopan unionin maiden suurinta Suomalainen hyvinvointi ei mahdu yhden planeetan rajoihin. Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten me, pitäisi olla miltei neljä planeettaa käytössä. Kohtuullistamista tarvitaan, sillä kansalaista …

Kohti oikeudenmukaista kestävyysmurrosta: Epätasa-arvon ja ulossulkemisen ongelmasta

Kestävyys on käsitteenä monimutkainen ja moniulotteinen. Se ei tarkoita ainoastaan ekologisten ongelmien ratkaisemista, vaan myös sosiaalisten ja kulttuuristen epäoikeudenmukaisuuksien ja eriarvoisuuden käsittelemistä. Kestävyyden tutkimuksessa on tärkeää tarkastella, miten eri väestöryhmät kokevat kestävän kehityksen toimenpiteet ja miten nämä toimenpiteet voivat vaikuttaa heidän elämäänsä. Epätasa-arvoiset valtasuhteet vaarantavat kestävyystavoitteet Kestävyysmurroksen yksi suurimmista haasteista on epätasa-arvon tunnistaminen ja purkaminen vallankäytössä. Usein tietyt ryhmät saavat etuoikeuksia päätöksenteossa ja resursseissa, mikä voi johtaa toisten ryhmien syrjäytymiseen. …

Kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuutta haastaa se, että ymmärrämme heikosti, millaisia vaikutusaaltoja toimintamme tuottaa muualla

Kestävyyspaneelin jäsenet, professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta ja professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta käsittelevät viimeisessä Mikä kestää? -sarjan jaksossa kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuushaastetta. Oikeudenmukaisuuden parantamisesta ja epäoikeudenmukaisuuksista on heidän mukaansa tarpeen keskustella, koska ihmisten ympäristöä muokkaavan toiminnan vaikutukset eivät kosketa kaikkia yhdenmukaisesti. Politiikkatoimien oikeudenmukaisuutta vihreässä siirtymässä on alettu viime vuosina pohtia niin EU:n kuin USA:n politiikassa. Miten voitaisiin taata, että toimet, joiden pyrkimys on tuottaa hyvää yhteiskunnalle eivät olisi seurauksiltaan epätasa-arvoisia eli …

Täydellisiä ratkaisuja ei voida jäädä odottamaan

Tulevaisuuden täydellisiä ratkaisuja ei voida jäädä odottamaan vaan meidän on edettävä nykyisillä tiedoilla ja taidoilla kestävän tuotannon kehittämisessä, toteavat Mikä kestää? –podcastin kuudennessa jaksossa Kestävyyspaneelin jäsenet tutkimusprofessori Päivi Kinnunen ja tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos. Mikä kestää? -podcast-sarjan kuudes jakso käsittelee kestävää tuotantoa. Tuotanto ja yritykset ovat tärkeä osa kestävyysmurrosta. Tällä hetkellä tuotanto on siirtymässä lineaarisesta mallista kohti vähähiilistä kiertotaloutta. Yrityksille siirtymä on sekä uusia mahdollisuuksia luovaa että pakon sanelemaa. Vihreässä …

Kohtuutalouden sijasta elämme riittämättömyystalouden aikaa

Kohtuutalouden sijasta elämme riittämättömyystalouden aikaa toteavat Kestävyyspaneelin jäsenet, professori ja paneelin puheenjohtaja Lassi Linnanen ja professori Arto O. Salonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan viidennessä jaksossa, jonka aiheena on kohtuus.   Kohtuullisuus tarkoittaa podcast-jakson panelistien mukaan sitä, että resursseja on riittävästi kaikille, ei liikaa kenellekään. Kohtuullisuudelle alarajan asettaa ihmisten hyvinvointi ja ylärajan planeetan resurssit. Kohtuutalous puolestaan tarkoittaa tapaa järjestää talous siten, että asetutaan tuohon ala- ja ylärajan välitilaan, jolloin tarjotaan riittävästi …

Kestävämpi yhteiskunta vaatii rakenteiden muuttamista

Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan neljännessä jaksossa käsittelyssä ovat rakenteet, jotka vaikuttavat kestävyysmurroksen etenemiseen. Kahteen osaan jaetussa jaksossa aiheesta keskustelevat panelistit, professori Minna Halme ja professori Niko Soininen sekä erikoistutkija Antti Iho. Yhteensä yli tunnin mittaisesta keskustelusta blogiin mahtuu vain pieni raapaisu, joten kannattaa myös kuunnella podcast! Yhteiskunnan rakenteet ovat syntyneet siksi, että niiden kautta yhteiskunta pystyy olemaan turvallisempi, tehokkaampi ja demokraattisempi. Oikeusjärjestelmä on tyyppiesimerkki rakenteesta, joka jakaa yhteiskunnallista valtaa (lainsäädäntö, …

Työelämään tarvitaan enemmän ymmärrystä ihmisen kestävyydestä

Kolmas Mikä kestää? –podcastin kolmas jakso pui työelämää ja sen roolia kestävyysmurroksessa. Panelisteista jaksossa ovat mukana kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen ja työturvallisuuden tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi. Työelämä kestävyysmurroksen vipuvartena Työelämän voi nähdä kestävyysmurroksen edistämisen vipuvartena: kun työelämän rakenteet saadaan valjastettua kestävyysmurroksen edistäjäksi, päästään paljon eteenpäin. Tiede osoittaa, että ympäristöongelmat ja niistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat pahenevat vauhdilla. Tähän asti on ajateltu, että kestävyysmurros lähtee liikkeelle perinteisen koulutuksen kautta ja Suomessa …

Mikä kestää? –podcastin toisen jakson radikaali ehdotus: tehdään kaikki vähemmän, yhdessä

Kiire estää meitä elämästä kestävää ja arvojemme mukaista elämää, sanovat Minna Kaljonen ja Katriina Siivonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan kakkosjaksossa, jonka aiheena on Kulttuurimurros. Kestävyysmurrosta ei ole ilman ihmistä ja kun puhutaan ihmisistä, puhutaan myös kulttuurista. Kulttuuri on jotain, mikä on jaettu ihmisten kesken ja on heille merkityksellistä. Kulttuuri muuttuu aina, sen muutosta ei pysty estämään. Sen sijaan asioiden pitäminen entisellään on vaikeaa. Murros on erityinen muutoksen vaihe, jossa kysymys …