Miten voimme muuttaa luonnonvarojemme käytön kestäväksi ja hiilineutraaliksi?

Olemme syrjäinen ja pohjoinen maa, joka on selvinnyt nälänhädistä ja sodista yhdeksi maailman rikkaimmista maista. Tämä on tapahtunut luonnonvarojamme tehokkaasti hyödyntämällä. Millaiset jäljet olemme tämän seurauksena jälkeemme jättäneet? Miten voimme muuttaa toimintaamme, jotta vaikutuksemme ympäristöön pienenisi? Jo toistasataa vuotta puu on ollut tärkein keinomme kasvattaa hyvinvointiamme. Turhaan ei ole puhuttu metsiemme vihreästä kullasta. Sotien jälkeen puuntuotanto työllisti suuren osan kansalaisista. Ojia tehtiin lähes kaksi kertaa edestakainen matka maasta kuuhun, ja …

Entä jos kestävää kehitystä ei saavuteta?

Vuosikymmenten mittaan kestävän kehityksen tavoitteet ovat konkretisoituneet. Samalla ovat täsmentyneet maailman kantokyvyn rajoja koskevat arviot ja näkemykset. Toki näissä on vielä pohdinnan varaa, mutta yhteisymmärrys on saavutettu toimenpiteiden mittakaavasta ja tavoitteista. Yhteisymmärrys on myös siitä, ettei tavoitteita näillä näkymin tulla saavuttamaan. Tätä taustaa vasten on hivenen yllättävää, että kestämättömän kehityksen yhteiskunnalliset seuraukset ovat jääneet ottamatta tieteellisesti ja poliittisesti haltuun: alustavaakaan yhteistä ymmärrystä ei ole siitä, mitä tehdään, jos tavoitteita ei …

Miksi ekonomisti tarvitsee apua?

Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viimeisen vuoden aikana paneelimme on pyrkinyt tuomaan uusia näkökulmia talouskeskusteluun ja herättämään keskustelua taloudesta kestävyysmurroksen vipuvoimana. Asiantuntijamme professori Minna Halme ja professori Lassi Linnanen kannattivat Helsingin Sanomin vieraskynässä talouskeskustelun laajentamista, jotta pystymme paremmin vastaamaan kestävyyshaasteisiin. Kestävyyspaneelin omassa blogissa nostimme esiin ajatuksia siitä kuka ylipäätään saa puhua taloudesta. Keskustelua on jatkettu muun muassa Ratkaisujen tarpeessa …

Uudet rajat kulutukselle: tarpeeton pois, kohtuullinen tavoitteeksi

Sata päivää vuoden alusta. Kaikki rahat käytetty 10.4. mennessä. Eletään loppuvuosi velaksi samalla kulutustahdilla. Enää 265 päivää jäljellä. Jos mediaanituloinen suomalainen eläisi näin, hän velkaantuisi vuodessa noin 75 000 euroa. Ihan älytöntä, naureskelet. Ei kukaan voi olla noin tyhmä. Mutta kun sanan ”raha” tilalle vaihdetaan ”luonnonvarat” niin näinhän me suomalaiset keskimäärin toimimme. Ylikulutuspäivä on tänä vuonna 10.4., huomenna. Taas on se aika vuodesta, jolloin hetkellisesti muistamme itse aiheuttamamme planetaarisen kriisin. …

Kokonaiskestävyyden näkökulmaa vähähiilisyyteen tähtääviin tiekarttoihin

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii mitattavissa olevia tavoitteita ja niiden tarkastelua kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon tuleekin perustua kokonaiskestävyyteen, joka luo mahdollisuuksia alojen välisen yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyö on edellytys järjestelmien murrokseen ja kokonaiskestävyyden määrätietoiseen edistämiseen. Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja tavoittelee hiilinegatiivisuutta nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa monin eri keinoin. Tavoitteiden saavuttamiseksi 13 eri toimialaa ovat Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laatineet vähähiilisyystiekartat sanoittamaan alojen kannalta tarvittavat …

9 teesiä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi

Älä allekirjoita ajopuuteoriaa! Demokratian ideana on, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin. Presidentillä on yksi ääni, sinulla yksi ja minullakin. Jotkut toteavat, että yksi ääni on liian vähän ja jättävät äänestämättä. Samoin on jokaisen ihmisen mahdollista ottaa ratkaisijan rooli ilmastonmuutoksen etenemisen, luonnonvarojen hupenemisen ja lajikadon suhteen – tai päättää ajautua ajopuuna ilman ääntä.  Pidä katse ratkaisuissa! Maailman vauraimman viidenneksen kulutus vastaa noin 80 prosenttia luonnonvarojen käytöstä ja saastumisesta. …

Kestävyysmurros luo uskoa tulevaisuuteen

Blogi on julkaistu alun perin Global Compact Networkin sivuilla. Kukaan ei tunne tulevaisuutta, mutta ennusteiden perusteella voidaan luoda vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia ja tavoitella niitä. YK:n puitteissa maat ja kansat ovat valinneet suuntansa. Se on poliittinen tahtotila, jossa tavoitellaan turvallista ja oikeudenmukaista elämää kaikille. Ilman ekologista kestävyyttä kukaan ei ole turvassa. Eikä ketään jätetä, ei myöskään niitä, joiden elämä on vasta edessä. Tieto siitä, mitä kohti on kuljettava ei vielä kerro, miten …

Kuka saa puhua taloudesta kestävyysmurroksen vipuvoimana?

Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon, yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä erityisesti Kestävän kehityksen toimikunnan käyttöön. Kestävyyspaneelin asiantuntijoiden, professori Minna Halmeen ja professori Lassi Linnasen Helsingin Sanomissa julkaistu kannanotto talouskasvuun herätti kiitettävästi huomiota. Tämän Vieraskynä -kirjoituksen pidempi versio on julkaistu paneelin sivuilla.  Se on vastaus sekä kotimaisiin että kansainvälisiin vaatimuksiin talouskeskustelun laajentamisesta ja paremmasta kyvykkyydestä kestävyyshaasteisiin vastaamisessa. Suomen kestävyyspolitiikkaa arvioinut Polku-hanke suositteli:: ”Tiedeyhteisöä edustavana keskeisenä toimijana asiantuntijapaneeli käynnistää entistä vahvemmin julkista …

Pandemia väylänä kokonaiskestävään murrokseen

Ihmisten vaikutus luontoon on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Se uhkaa sysätä maapallon tasapainottomaan tilaan, jonka seurauksena ihmisille mahdolliset elinolosuhteet ovat uhanalaiset. Tämä ilmenee maailmanlaajuisina kestävyysongelmina: luonnontilaisten alueiden supistumisena ja biodiversiteettikatona, ilmaston lämpenemisenä ja saasteina, jotka yhdistyvät globaaliin ja paikalliseen sosiaaliseen epätasa-arvoon. Nämä ongelmat vaikuttavat osaltaan myös pandemioiden syntyyn ja leviämiseen. Akuutin koronapandemian aiheuttaman kriisin rinnalla meillä on siten ratkaistavana myös kestävyyskriisi. Toisiinsa limittyvistä ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista selviytymiseksi tarvitsemme …

Koronaepidemian myötä Afrikka -yhteistyö entistä tärkeämpää

Julkisen sektorin huomio on nyt kiinnittynyt terveyden, työllisyyden ja talouden turvaamiseen koronan riivaamassa Suomessa ja EU:n alueella. Afrikka-yhteistyö on kuitenkin nyt entistä tärkeämpää, sekä globaalin solidaarisuuden, että Suomen oman edun näkökulmasta. Maaliskuun yhdeksäntenä, kun koronaepidemia oli jo kulkeutunut Kiinasta länteen, Euroopan komissio julkisti tiedonannon EU:n ja Afrikan välisten suhteiden vahvistamisesta. Se rakentuu viidestä kumppanuuslinjauksesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hyvä hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus. Ministerit …