9 teesiä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi

Älä allekirjoita ajopuuteoriaa! Demokratian ideana on, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin. Presidentillä on yksi ääni, sinulla yksi ja minullakin. Jotkut toteavat, että yksi ääni on liian vähän ja jättävät äänestämättä. Samoin on jokaisen ihmisen mahdollista ottaa ratkaisijan rooli ilmastonmuutoksen etenemisen, luonnonvarojen hupenemisen ja lajikadon suhteen – tai päättää ajautua ajopuuna ilman ääntä.  Pidä katse ratkaisuissa! Maailman vauraimman viidenneksen kulutus vastaa noin 80 prosenttia luonnonvarojen käytöstä ja saastumisesta. …

Kestävyysmurros luo uskoa tulevaisuuteen

Blogi on julkaistu alun perin Global Compact Networkin sivuilla. Kukaan ei tunne tulevaisuutta, mutta ennusteiden perusteella voidaan luoda vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia ja tavoitella niitä. YK:n puitteissa maat ja kansat ovat valinneet suuntansa. Se on poliittinen tahtotila, jossa tavoitellaan turvallista ja oikeudenmukaista elämää kaikille. Ilman ekologista kestävyyttä kukaan ei ole turvassa. Eikä ketään jätetä, ei myöskään niitä, joiden elämä on vasta edessä. Tieto siitä, mitä kohti on kuljettava ei vielä kerro, miten …

Kuka saa puhua taloudesta kestävyysmurroksen vipuvoimana?

Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon, yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä erityisesti Kestävän kehityksen toimikunnan käyttöön. Kestävyyspaneelin asiantuntijoiden, professori Minna Halmeen ja professori Lassi Linnasen Helsingin Sanomissa julkaistu kannanotto talouskasvuun herätti kiitettävästi huomiota. Tämän Vieraskynä -kirjoituksen pidempi versio on julkaistu paneelin sivuilla.  Se on vastaus sekä kotimaisiin että kansainvälisiin vaatimuksiin talouskeskustelun laajentamisesta ja paremmasta kyvykkyydestä kestävyyshaasteisiin vastaamisessa. Suomen kestävyyspolitiikkaa arvioinut Polku-hanke suositteli:: ”Tiedeyhteisöä edustavana keskeisenä toimijana asiantuntijapaneeli käynnistää entistä vahvemmin julkista …

Pandemia väylänä kokonaiskestävään murrokseen

Ihmisten vaikutus luontoon on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Se uhkaa sysätä maapallon tasapainottomaan tilaan, jonka seurauksena ihmisille mahdolliset elinolosuhteet ovat uhanalaiset. Tämä ilmenee maailmanlaajuisina kestävyysongelmina: luonnontilaisten alueiden supistumisena ja biodiversiteettikatona, ilmaston lämpenemisenä ja saasteina, jotka yhdistyvät globaaliin ja paikalliseen sosiaaliseen epätasa-arvoon. Nämä ongelmat vaikuttavat osaltaan myös pandemioiden syntyyn ja leviämiseen. Akuutin koronapandemian aiheuttaman kriisin rinnalla meillä on siten ratkaistavana myös kestävyyskriisi. Toisiinsa limittyvistä ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista selviytymiseksi tarvitsemme …

Koronaepidemian myötä Afrikka -yhteistyö entistä tärkeämpää

Julkisen sektorin huomio on nyt kiinnittynyt terveyden, työllisyyden ja talouden turvaamiseen koronan riivaamassa Suomessa ja EU:n alueella. Afrikka-yhteistyö on kuitenkin nyt entistä tärkeämpää, sekä globaalin solidaarisuuden, että Suomen oman edun näkökulmasta. Maaliskuun yhdeksäntenä, kun koronaepidemia oli jo kulkeutunut Kiinasta länteen, Euroopan komissio julkisti tiedonannon EU:n ja Afrikan välisten suhteiden vahvistamisesta. Se rakentuu viidestä kumppanuuslinjauksesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hyvä hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus. Ministerit …

Koronasta lisäpontta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutukseen

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2019 kunnianhimoisen ympäristöohjelman, Green Dealin. Ohjelman tavoitteena on saattaa Euroopan talousjärjestelmä ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Sillä halutaan pureutua erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään, mutta myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Ohjelma on laaja-alainen. Se kattaa eri sektorit, kuten ruokajärjestelmän kokonaisuudessaan, mikä antaa mahdollisuuksia tunnistaa eri tavoitteiden välisiä ristiriitoja ja yhteishyötyjä. Läpileikkaavana teemana on toteuttaa uudistukset taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Komissio on tunnistanut tarpeen ja kiireen uudistaa talousjärjestelmää kokonaisvaltaisesti. Euroopan vihreän …

Ensiaskeleita kestävyyden kuudelle polulle

Kestävyyspaneeli julkaisi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kokouksessa 14.2. uuden yhteenvedon kestävän kehityksen muutospoluista. Paikalla oli ilahduttavasti kestävyydestä kiinnostunutta väkeä ja kansanedustajia esittämässä tiukkojakin kysymyksiä. Sinuhe Wallinheimo (Kok.) nosti esiin kysymyksen siitä, mikä globaaleista 17 kestävän kehityksen tavoitteista on oleellisin Suomen näkökulmasta. Paneelin vastauksissa painottui, ettei kestävyyttä tavoiteta minkään yksittäisen aihealueen tai ratkaisun avulla. Kestävyyden jakkara tarvitsee kaikki jalkansa, jotta se pysyy tukevasti pystyssä. Ekologinen kestävyys, ja erityisesti biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden hallinta …

Kompensoimalla maksamme monimuotoisuuden turvaamisesta

Maapallon yhteenlaskettu bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Tästä kasvusta Suomikin on saanut jopa kokoaan suuremman siivunsa. Samaan aikaan elinympäristöjen tila Suomessa on heikentynyt dramaattisesti verrattuna luonnontilaan. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia ja lajien uhanalaisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt entisestään. Talouskasvun ja luonnon monimuotoisuuden määrän välillä on siis käänteinen suhde.  On selvää, että ihmisen taloudellisen hyvinvoinnin kasvu on tapahtunut luonnon ja sen monimuotoisuuden kustannuksella. Toisaalta, …

Söisimmekö itsemme ja yhteiskunnan kestäväksi?

Suomalaiset ovat läpi historian kamppailleet ruuan kanssa. 150 vuotta sitten koettu nälkä­katastrofi tappoi kymmenesosan kansastamme. Olimme Euroopassa rauhanajan viimeinen maa, joka tällaisen koettelemuksen kävi lävitse. Nykyään Suomessa pitää työskennellä kymmenisen minuuttia, että voi ostaa kilon leipää tai riisiä. Silti sapuska on mielestämme kallista. Vielä vuonna 1875 kului ruokaan ja juomaan noin puolet kotitalouk­sien käyttövaroista ja vuonna 1995 enää 15 prosenttia. Onko ruoka jo liian halpaa? Syömmekö itsemme sairaiksi? Ylensyönti on …

Kestävässä kehityksessä yhdistyvät tieto ja eettisyys

Kun YK:n jäsenmaat allekirjoittivat vuonna 2015 Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n, tahto ja innostus olivat käsin kosketeltavia. Ohjelma on vahva eettinen kannanotto ja sitoutuminen yhteiselle matkalle kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Se on ainutlaatuinen kehityksen kompassi, jossa suunnannäyttäjinä on toimijoita paikalliskouluista YK:n järjestöihin sekä monikansallisista yrityksistä maiden hallituksiin ja kaupunkien asukkaisiin. Innostus hieman laantui, kun huomattiin, ettei tiedetty, miten tulisi konkreettisesti edetä maissa ja alueilla tavoitteiden edistämiseksi. Kävi myös ilmi, että …