Koronaepidemian myötä Afrikka -yhteistyö entistä tärkeämpää

Julkisen sektorin huomio on nyt kiinnittynyt terveyden, työllisyyden ja talouden turvaamiseen koronan riivaamassa Suomessa ja EU:n alueella. Afrikka-yhteistyö on kuitenkin nyt entistä tärkeämpää, sekä globaalin solidaarisuuden, että Suomen oman edun näkökulmasta. Maaliskuun yhdeksäntenä, kun koronaepidemia oli jo kulkeutunut Kiinasta länteen, Euroopan komissio julkisti tiedonannon EU:n ja Afrikan välisten suhteiden vahvistamisesta. Se rakentuu viidestä kumppanuuslinjauksesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hyvä hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus. Ministerit …

Koronasta lisäpontta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutukseen

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2019 kunnianhimoisen ympäristöohjelman, Green Dealin. Ohjelman tavoitteena on saattaa Euroopan talousjärjestelmä ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Sillä halutaan pureutua erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään, mutta myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Ohjelma on laaja-alainen. Se kattaa eri sektorit, kuten ruokajärjestelmän kokonaisuudessaan, mikä antaa mahdollisuuksia tunnistaa eri tavoitteiden välisiä ristiriitoja ja yhteishyötyjä. Läpileikkaavana teemana on toteuttaa uudistukset taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Komissio on tunnistanut tarpeen ja kiireen uudistaa talousjärjestelmää kokonaisvaltaisesti. Euroopan vihreän …

Ensiaskeleita kestävyyden kuudelle polulle

Kestävyyspaneeli julkaisi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kokouksessa 14.2. uuden yhteenvedon kestävän kehityksen muutospoluista. Paikalla oli ilahduttavasti kestävyydestä kiinnostunutta väkeä ja kansanedustajia esittämässä tiukkojakin kysymyksiä. Sinuhe Wallinheimo (Kok.) nosti esiin kysymyksen siitä, mikä globaaleista 17 kestävän kehityksen tavoitteista on oleellisin Suomen näkökulmasta. Paneelin vastauksissa painottui, ettei kestävyyttä tavoiteta minkään yksittäisen aihealueen tai ratkaisun avulla. Kestävyyden jakkara tarvitsee kaikki jalkansa, jotta se pysyy tukevasti pystyssä. Ekologinen kestävyys, ja erityisesti biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden hallinta …

Kompensoimalla maksamme monimuotoisuuden turvaamisesta

Maapallon yhteenlaskettu bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Tästä kasvusta Suomikin on saanut jopa kokoaan suuremman siivunsa. Samaan aikaan elinympäristöjen tila Suomessa on heikentynyt dramaattisesti verrattuna luonnontilaan. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia ja lajien uhanalaisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt entisestään. Talouskasvun ja luonnon monimuotoisuuden määrän välillä on siis käänteinen suhde.  On selvää, että ihmisen taloudellisen hyvinvoinnin kasvu on tapahtunut luonnon ja sen monimuotoisuuden kustannuksella. Toisaalta, …

Söisimmekö itsemme ja yhteiskunnan kestäväksi?

Suomalaiset ovat läpi historian kamppailleet ruuan kanssa. 150 vuotta sitten koettu nälkä­katastrofi tappoi kymmenesosan kansastamme. Olimme Euroopassa rauhanajan viimeinen maa, joka tällaisen koettelemuksen kävi lävitse. Nykyään Suomessa pitää työskennellä kymmenisen minuuttia, että voi ostaa kilon leipää tai riisiä. Silti sapuska on mielestämme kallista. Vielä vuonna 1875 kului ruokaan ja juomaan noin puolet kotitalouk­sien käyttövaroista ja vuonna 1995 enää 15 prosenttia. Onko ruoka jo liian halpaa? Syömmekö itsemme sairaiksi? Ylensyönti on …

Kestävässä kehityksessä yhdistyvät tieto ja eettisyys

Kun YK:n jäsenmaat allekirjoittivat vuonna 2015 Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n, tahto ja innostus olivat käsin kosketeltavia. Ohjelma on vahva eettinen kannanotto ja sitoutuminen yhteiselle matkalle kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Se on ainutlaatuinen kehityksen kompassi, jossa suunnannäyttäjinä on toimijoita paikalliskouluista YK:n järjestöihin sekä monikansallisista yrityksistä maiden hallituksiin ja kaupunkien asukkaisiin. Innostus hieman laantui, kun huomattiin, ettei tiedetty, miten tulisi konkreettisesti edetä maissa ja alueilla tavoitteiden edistämiseksi. Kävi myös ilmi, että …

Kestävyyspaneelin työ vauhdissa – arvio Suomen tilanteesta valmistumassa

Ensimmäinen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli toimi vuosina 2013–2018 Sitran isännöimänä. Paneeli vakiinnutti paikkansa Suomen kestävän kehityksen politiikkamallissa ja loi pohjaa tieteen ja politiikan vuoropuhelulle professori Eeva Furmanin (Syke) johdolla. Jatkoa tälle työlle seurasi, kun tämän vuoden alussa uusi paneeli aloitti työnsä, jota koordinoivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS yhdessä. Nimeksi paneeli sai lyhyesti ja ytimekkäästi Kestävyyspaneeli. Eeva Furman jatkaa puheenjohtajana ja allekirjoittanut toimii sen pääkoordinaattorina ensimmäiset kaksi …

Kestävät elämäntavat lisäävät hyvinvointia

Kestävään elämään ja yhteiskuntaan siirtymisestä on tullut luopumispuheen kyllästämää. Mutta jos tavoittelee elämän kokemuksellista täyteyttä, kestävyyspyrkimykset voivat sitä vahvistaa. Tutkimusnäyttö viittaa siihen suuntaan, että elämän mielekkyyttä on mahdollista parantaa kestävillä valinnoilla. Kysyimme suomalaisilta kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä ja kuinka arvokkaaksi ja merkitykselliseksi he kokevat oman elämänsä. Pyysimme heitä myös kertomaan kuinka heidän elämässään toteutuvat kestävyyttä edistävät jokapäiväiset asiat, jotka liittyvät kulkutapoihin, ruokaan, asumiseen ja kuluttamiseen. Oman elämäntavan muuttaminen kestävämpään …

Metsäsuhde auttaa transformaatiossa kestävyyteen

Metsäsuhde on Suomessa vahva ja hyödynnettävissä Suomalaisten luontosuhteessa ja metsäsuhteessa on paljon vahvaa luonnon ja metsien ymmärrystä. Olen juuri viettänyt kuukauden Kainuussa, Kuhmossa kesämökillämme, joten kainuulainen maailma on mielessäni pinnalla. Kainuu on seutua, jossa ymmärrys metsistä on elävä ja voimakas. Sitä hyödynnetään siellä kestävästi elinkeinotoiminnassakin. Yhtenä esimerkkinä on puurakentaminen, jota Kuhmossa on kehitetty esimerkillisesti. Sopivasti hyödynnettynä puurakentamisella on ilmastonmuutosta hillitseviä vaikutuksia. Rakennuksessa puuhun sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään hiilidioksidiksi ja …