Pääministeri Sanna Marin esitteli YK:n korkean tason kokouksessa (High Level Political Forum) Suomen edistymistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Suomi on monessa asiassa kestävän kehityksen edelläkävijä, vaikka parannettavaa riittää vielä mm. ilmastomuutoksen ja biodiversiteettikadon hillitsemisessä sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.https://youtu.be/nPKXii00tMI
Pitkäjänteistä ja osallistavaa työtä kestävyyden edistämiseksi
Pääministeri totesi, että Suomen saavutukset kestävän kehityksen työssä perustuvat ensinnäkin pitkäjänteiseen työhön. Ensinnäkin, jo kolmenkymmenen vuoden ajan Suomessa on toiminut pääministerivetoinen kestävän kehityksen toimikunta, jossa on edustettuina yhteiskunnan eri sektorit, ja yhteistyö tutkimuksen ja politiikan kanssa on ollut tiivistä. Tieteen äänenä kestävän kehityksen kysymyksissä on toiminut vuodesta 2013 Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli. Toiseksi, kestävän kehityksen tavoitteet on sidottu yhä tiukemmin kokonaisvaltaisesti hallintoon ja lisääntyvässä määrin myös budjetointiin. Kansalaisyhteiskunnan, sektorin, kuntien ja kaupunkien sekä yritysten vahva sitoutuminen nähtiin kolmantena tärkeänä pilarina kestävän kehityksen toimeenpanossa. Tämä todentui myös Suomen esityksessä näiden sektoreiden edustajien puheenvuoroilla.
Kestävyystutkimus jalkautuu yhteiskuntaan”
Kestävyypaneelin puheenjohtaja, professori Eeva Furman korosti puheenvuorossaan tieteen roolia kestävyysmurroksessa. Kestävyyspaneeli on tunnistanut konkreettiset polut kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat jo fokusoineet työtään kestävän kehityksen edistämiseksi ja kestävyystutkimus jalkautuu yhä enenevässä määrin yhteiskuntaan, kun ratkaisuhakuisia tutkimushankkeita toteutetaan yhdessä kansalaisten, yrittäjien ja julkaisen sektorin kanssa.
Perusteellinen ja ”rehellinen” kuvaus
Esittelyn jälkeen muutamat maat esittivät raportista ympäristöministeri Krista Mikkoselle kommentteja ja kysymyksiä. Raporttia pidettiin perusteellisena ja ”rehellisenä” kuvauksena Suomen tilanteesta: myös heikkoudet ja kehittämistarpeet oli tunnistettu. Erityistä kiitosta raportti sai siitä, että kansalaisjärjestöt oli osallistettu tiiviisti raportin laatimiseen: Kaikkiaan 57 kansalaisjärjestön edustajaa teki riippumattoman arvion kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta asiantuntija-arvion lisäksi. Lisäksi kansalaisjärjestöt osallistuivat raportin kirjoittamiseen.
Suomi sai myös evästyksiä työn jatkamiseksi. Suomen tulisi ottaa isompaa roolia kansainvälisessä kestävyystyössä laajentamalla kehityspolitiikasta myös muille politiikan sektoreille, kuten kauppapolitiikkaan. Alkuperäiskansojen oikeuksiin ja nuorten mukaan ottamiseen tulee kiinnittää vielä aiempaa suurempaa huomiota.
Suomen maaraportin esittely YK:n kokouksessa on katsottavissa täältä.
Suomen maaraportti on luettavissa täällä.