Miten Suomi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet? Mitkä ovat tärkeimmät kestävyysmuutosalueet, joihin Suomen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota? Minkälaisia konkreettisia muutoksia valituilla muutosalueilla tulisi saavuttaa 2030-lukuun mennessä?
Näitä kysymyksiä pohdittiin Kestävyyspaneelin, Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristön ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (HELSUS) järjestämässä ja kestävyystutkijoille suunnatussa verkkotyöpajassa 31.3.2021. Työpajan tarkoituksena oli tukea Kestävän kehityksen toimikunnan työtä, jonka tehtävänä on tämän vuoden aikana laatia Suomelle Agenda2030-tiekartta.
Mistä Agenda2030-tiekartassa on kysymys?
Työpajan avasi Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala, joka pohjusti osallistujia Suomen Agenda2030-tiekartta prosessista. Tiekartan tarkoituksena on sanoittaa ne askeleet, joihin Suomen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja systeemistä muutosta koko yhteiskunnassa. Tiekartta perustuukin ajatukseen, että kestävyysmurros saavutetaan eri järjestelmätasojen, kuten ruoka- ja energiajärjestelmien, muutosten kautta. Eri järjestelmien muutokset ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa, mikä vaatii yhteisvaikutusten tarkastelua.
Kuva: Tussitaikurit
Kestävyysasiantuntijoiden evästykset tiekarttatyöhön
Työpajan tarkoituksena oli pohtia keskeisiä järjestelmätason kysymyksiä ja konkreettisia muutostavoitteita, jotta Suomi voisi saavuttaa Agenda2030:n tavoitteet. Keskusteluissa korostuivat sekä yksittäiset muutosalueet että useat poikkileikkaavat tavoitteet.
Suomen kannalta tärkeinä muutosalueina koettiin erityisesti monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta tukeva luonnonjärjestelmä, hyvinvointia edistävä talousjärjestelmä, sekä muutokset koulutuksen, työn ja osaamisen kokonaisuudessa. Poikkileikkaavina teemoina erityisesti osallisuus ja oikeudenmukaisuus sekä teknologian ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet korostuivat. Toisaalta poikkileikkaavien teemojen lisäksi keskusteluissa korostui kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisriippuvuuksien tunnistaminen ja niiden ristiriitaisuuksien avaaminen.
Kuva: Tussitaikurit
Tutkijat nostivat esiin myös globaalin näkökulman tärkeyden. Vaikka kyse on kansallisesta tiekartasta, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää globaalin näkökulman huomioimista, sillä monet kansalliset tavoitteet ovat kytköksissä kansainvälisiin prosesseihin. Tästä syystä nähtiin tärkeänä, että Suomi edistää aktiivisesti tavoitteiden toteutumista myös kansainvälisesti. Keskustelua käytiin myös hyvän elämän edellytyksistä ja onnellisuuden peruspilareista tulevaisuudessa. Tulevaisuuden hyvä elämä nähtiin perustuvan aineettomaan hyvään, jonka perustana ovat vakavasti otetut elämän kukoistusta edistävät tavoitteet, kuten terveys, elämänlaadun parantaminen, mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja omaan hyvinvointiin, tarpeellisuuden kokemus sekä luontoympäristöjen huomioiminen.
Kuva: Tussitaikurit
Miten tästä eteenpäin?
Kestävän kehityksen toimikunta jatkaa Agenda2030-tiekartan valmistelua työpajasta saatujen evästyksien pohjalta. Kestävyyspaneeli tulee toimimaan aktiivisesti mukana tiekartan valmistelussa. Tiekartan on määrä valmistua tämän vuoden aikana.
Lisätietoja Kestävän kehityksen toimikunnan Agenda2030-tiekartta prosessista löydät täältä.