Blogikirjoitukset

Kestävyyspaneelin joka toinen viikko julkaistavissa Mikä kestää? -podcastin jaksoissa sukelletaan kestävyysmurroksen ilmiöihin. Tässä blogisarjassa avataan podcast-jaksojen keskeisimpiä löydöksiä. Miksi sarjan nimi on Mikä kestää? Kestävästä kehityksestä on puhuttu vuosikymmenien ajan. Kolmen vuosikymmen jälkeenkin kysymys siitä, mikä kestää on edelleen ajankohtainen. Miksi emme ole jo kestävyyden tiellä? Kestävyys on monisyinen kimppu toisiinsa kytkeytyneitä asioita. Syyskuussa julkaistun YK:n globaalin kestävän kehityksen raportin (GSDR) viesti oli, että kestävässä kehityksessä on otettu takapakkia. Kestävyyden …

Kasvavat ympäristölliset haasteet kaikuvat joka mediasta ja näkyvät ikkunasta: Ilmastonmuutos etenee ja pallon lämpötila nousee kasvavien päästöjen myötä, luonnonvarat hupenevat ja luontokato uhkaa. Viime vuosina epidemia ja sodat ovat myös osoittaneet, miten haavoittuvaisia nykyiset globaalit tuotannon arvoketjut ovatkaan, kun kriisit näkyvät toimitusongelmina ja yllättäen esimerkiksi varaosien tai lannoitteiden saanti onkin häiriintynyt, ja huoltovarmuuden merkitys on alkanut korostua. Kestävyyden yhtenä nousevana osa-alueena onkin kiertotalous, jossa kierrättämällä, uudelleenkäyttämällä ja muilla toimintamalleilla materiaalisia …

Kestävyysmurros edellyttää useiden kiharaisten ongelmien samanaikaista ratkaisemista. Puhetta on paljon. Tekojakin on, mutta ei vielä riittävästi. Kestävyysmurros vaikuttaa yhteiskuntamme kaikkiin osa-alueisiin. Kestävyysosaamisen merkitys on korostunut ilmasto- ja ympäristötoimissa. Tarvitaan systeemistä ja kriittistä ajattelua sekä eettisiä- ja vuorovaikutustaitoja ongelmien ratkaisemisessa. Kestävyysmurroksessa myös inhimillinen tekijä, eli ”human factor”, on keskeisessä roolissa. Kestävyysmurros työpaikoilla tarkoittaa sitä, että yritykset ja organisaatiot pyrkivät toimimaan tavalla, joka ottaa huomioon ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kestävyyden yhteenkietoutumat. …

Suomen on lähivuosina otettava suuria askeleita kohti kestävyysmurrosta. Yhteiskuntien on irtauduttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä, leikattava ylikulutusta ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta. Jotta muutos onnistuisi, päätösten vaikutuksia tulisi tarkastella paljon nykyistä pidemmällä aikavälillä. Se vaatii päätöksentekorakenteiden uudistamista. Systeeminen yhteiskunnallinen muutos tapahtuu vuosikymmenissä, ei vuosissa. Muutoksen hitaus johtuu siitä, että vakiintuneessa tilanteessa menestynyt yhteiskunta, kuten Suomi, on luonut koko joukon rakenteita ja mekanismeja suojelemaan hyviksi koettuja toimintatapojaan. Nyt, kun toimintaympäristö muuttuu, nuo samat …

Usein kuulee, että keskustelu ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja kestävyyskriisistä on liian syyllistävää eikä se siksi kannusta ihmisiä toimimaan. Vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimintamalleja löytyy työn ja turvallisuuden tutkimuksesta, jossa korostetaan onnistumisia ja psykologista ymmärrystä ihmisen toiminnasta. Ihmiset lähtevät ratkomaan myös kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset. Uskallan väittää, että meillä on jo olemassa riittävästi tietoa ja keinoja kestävyyden aikaansaamiseksi. Haluan tuoda kestävyyden tavoitteluun kolme olennaista näkökulmaa: toimeenpanokyky, ihmisen …

”Business as usual” ei ole enää vaihtoehto. Sen ovat viimeistään pandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittaneet. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen murrosten maailmassa vaatii, että pystymme tunnistamaan, arvioimaan ja uudelleen suuntaamaan toimintaamme ohjaavia rakenteita, arvoja ja paradigmoja. Kestävyyskeskustelua on tähän mennessä käyty niin kutsuttujen kestävän kehityksen pilareiden avulla. Ne ovat mahdollistaneet moninäkökulmaisen keskustelun siitä, mitkä ovat hyvän elämän osa-alueet, millaiset ovat ihmistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja mikä tässä kokonaisuudessa on talouden rooli. Usein rakentava …

Kestävyyden ajan tavoitteiksi pitäisi nostaa eko-sosiaalinen hyvinvointi, pitkän aikavälin taloudellinen kannattavuus ja resilienssi. Planeettamme kestokyvyn rajat ovat ylittymässä. Alati lisääntyvän tuotannon ja kulutuksen seurauksena ilmastokriisi ja luontokato etenevät ja makea vesi niukkenee. Samaan aikaan yhteiskunnat eriarvoistuvat kiihtyvällä tahdilla. Absoluuttinen materiaalinen kulutus lisääntyy, mutta ennestään varakkaimmat kasvattavat kulutustaan ja omistuksiaan samalla kun muu väestö saa lisääntyvästä vauraudesta yhä vähemmän. Seuraukset ovat riski sosiaaliselle koheesiolle ja demokratialle. Näistä syistä kestävyysmurros, syvälle käyvä …

Nuoret eivät saa ääntään riittävästi kuuluviin kestävyysmurrokseen tähtäävissä päätöksissä. Merkittävä osa nuorista on perustellusti ahdistunut tulevaisuudestaan, ja osa nuorista on turhautunut vähäisiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Nuorten näkemykset pitää saada aidosti esiin ja kestävyysmurrosta kirittämään. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan suuria ja nopeita järjestelmätason muutoksia, joita tarvitaan ratkaisemaan maailmanlaajuisia kestävyyshaasteita ilmastonmuutoksesta luontokatoon ja epätasa-arvosta planeetan puhki kuluttamiseen. Kaksi tuoretta politiikkasuositusta painottaa nuorten huolten parempaa kuuntelemista ja näennäisosallistumisen riskejä. Kotimainen Kuudella polulla kestävyyteen -hanke kiteyttää politiikkasuosituksessaan nuorten …

Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin nykyinen kausi on päättymässä ja uusi paneeli aloittaa vuodenvaihteessa. On aika pysähtyä katsomaan taaksepäin, miten monitieteinen paneeli on osallistunut yhteiskunnalliseen kestävän kehityksen keskusteluun, mitä paneeli on oppinut suurten globaalien muutosten keskellä ja millaisia suosituksia tulevaisuudelle voidaan esittää? Entä mitä kestävyyspanelistina työskenteleminen on antanut itse panelisteille? Viimeiset neljä vuotta eivät ole päästäneet ketään helpolla. Kriisit ilmastonmuutoksesta biodiversiteettikatoon, koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan ovat selkeitä merkkejä siitä, että maailmaa …

Suomen metsien hakkuut ovat olleet kasvussa viime vuosina. Puuntuotannollisesti suurimpien kestävien hakkuiden raja on jo saavutettu usealla alueella Suomessa. Sen lisäksi, ettei nykyistä hakkuiden tasoa ole mahdollista pitää yllä puun riittävyyden takia, on muitakin syitä pyrkiä hillitsemään metsien hakkuita. Jo aiemmin tapahtuneet hakkuut ovat aiheuttaneet lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja viime aikoina lisääntyneet hakkuut edelleen kaventavat uhanalaisen metsäluonnon tilaa. Lisäksi metsien hakkuut pienentävät Suomen hiilivarastoja ja hiilinieluja ja haittaavat siten …